tiistai 9. kesäkuuta 2015

Veikkausliiga huhti-toukokuu 2015

Toukokuun pelit on paketissa, joten on hyvä aika tehdä pieni katsaus alkukauteen. Pelejä on kasassa jo sen verran (yhteensä 60 kpl), että joukkueiden vertailu alkaa olla mielekästä, vaikkakin toukokuun lopussa joukkueille oli kertynyt otteluita hieman eri tahtiin (9-12 kappaletta). Teen tässä katsauksen alkukauden avaintilastoihin.


Pisteissä olen käyttänyt pisteet/ottelu, koska joukkueilla oli eri määrä pelejä kasassa. Otteluita oli tässä vielä sen verran vähän, että paremman kuvan joukkueiden todellisesta tasosta saa katsomalla tilastoja laajemmin, eikä pelkästään pistemääriä. 

Laukaukset - TSR & SoTR yms.


Aloitetaan tilastojen tarkastelu laukauksilla. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty huhti-toukokuun joukkuekohtaiset TSR, SoTR sekä laukausmäärät / ottelu (kuvassa pallon koko kuvastaa ottelukohtaisia laukausmääriä, laukaisuluvut / ottelu näkyvät myös joukkueen nimen alapuolella). Keltaisen katkoviivan yläpuolella olevat joukkueet laukoivat suhteessa tarkemmin (eli siis joukkueiden SoTR oli parempi kuin TSR).

 

Tässä tarkastelussa näkyy jo selviä eroavaisuuksia pistemääriin verrattaessa. Jaoin ruudun neljään alueeseen: oikeassa yläkulmassa olevat joukkueet olivat vastustajiaan parempia sekä kokonaislaukausmäärissä (TSR - vaaka-akseli) että maalia kohti suuntautuneissa laukauksissa (SoTR - pystyakseli). Tässä ryhmässä kaikki muut paitsi Lahti olivat korkealla myös pisteet / ottelu -tarkastelussa. Lahden osalta voidaan todeta, että joukkueella oli laukaustarkastelun perusteella selvästi epäonnea alkukaudesta. Toisaalta KuPS erottuu tässä tarkastelussa toiseen suuntaan, eli joukkue oli pistetilastossa keskikastia, mutta laukausmäärätilastoissa kaikilla mittareilla mitattuna koko Veikkausliigan heikoin.

Syötöt ja pelityylit



Toisessa kuvassa tarkastellaan joukkueiden syöttötarkkuutta: kuvassa vaaka-akselilla on joukkueen oma syöttöprosentti ja pystyakselilla vastustajien syöttöprosentti. Pallon koko kuvastaa joukkueen syöttöjen määrää / ottelu. Laitoin kuvaan näkyville myös tarkat omat syöttöprosentit sekä keskimääräiset syöttömäärät / ottelu.

Syöttötilastoissa HJK erottuu muista joukkueista erittäin selvästi sekä syöttömäärillään että syöttötarkkuudellaan. Kuten kuvasta nähdään, vain RoPS, MIFK, Jaro, SJK ja HJK ovat syöttäneet vastustajiaan tarkemmin (-> kuvassa keltaisen katkoviivan alapuolella). Ilveksen syöttömäärät ja tarkkuudet ovat olleet erityisen kehnoja. KuPS näyttäisi myös syöttötilastojen perusteella olleen pisteiden valossa onnekas huhti-toukokuussa. KuPSin syöttötarkkuus oli 5. heikoin ja KuPSin vastustajien tarkkuus toiseksi paras. Myös syöttöjen määrä / ottelu oli lähes Veikkausliigan alhaisimmalla tasolla.

Alla olevassa kuvassa on yhdistelty laukaus- ja syöttötilastoja. Kuvassa vaaka-akselilla on joukkueen oma "laukaisutempo", eli laukausten ja syöttöyritysten välinen suhde. Pystyakselilla taas on joukkueen vastustajien vastaavat luvut. Lisäksi pallon koko kuvastaa joukkueen laukaisutarkkuutta, eli sitä kuinka monta prosenttia kaikista laukauksista suuntautui maalia kohti. Punaiset katkoviivat kuvastavat Veikkausliigan alkukauden keskimääräistä laukaisutempoa, eli jos joukkue on oikeassa ylänurkassa, oli sen laukaisutempo keskimääräistä kovempi, mutta myös vastustajien laukaisutempo oli keskiarvon yläpuolella. Oikeassa alanurkassa taas ovat joukkueet, joiden laukaisutempo oli keskimääräistä kovempi, mutta vastustajien keskimääräistä alhaisempi.


Kuvasta voi tehdä muutaman mielenkiintoisen havainnon. SJK on laukonut erittäin tarkasti alkukaudella. Kaudella 2014 HJK oli koko kauden tarkin laukoja; sen laukauksista 41 % meni kohti maalia liigan keskiarvon ollessa 36,3 %. Tähän suhteutettuna voisi arvella, että SJK:n luvut tulevat tippumaan jonkin verran loppukauden aikana. KTP:n 25 prosentin tarkkuus on surkea, sillä viime kauden putoajajoukkue TPS pääsi heikoimpana sekin 30 prosentin laukaisutarkkuuteen.

Laukaisutempon perusteella RoPS, MIFK, Lahti ja Ilves ovat olleet alkukauden "suoraviivaisimmat" joukkueet. HJK ja SJK olivat hyvin lähellä toisiaan pelityyliltään, jos sitä katsotaan puhtaasti laukaisutemponäkökulmasta. Pelityyliä kuvastaa hyvin myös pallonhallintalukemat, joita tarkastelen seuraavaksi.


Kuvassa katkoviivan yläpuolella olevat joukkueet ovat pitäneet palloa hallussaan vähemmän kuin vastustajat. Laitoin kuvan akseleille keskimääräisen pallonhallinnan minuutteina. HJK erottuu tässäkin tarkastelussa selvästi muista joukkueista 56,2 prosentin hallinnallaan. Ero toiseksi eniten palloa hallinneeseen SJK:hon on hallintaprosenteissa suurempi, kuin SJK:n ero kymmenenneksi eniten palloa hallinneeseen RoPSiin. Ilves ja KuPS ovat pitäneet palloa selvästi muita joukkueita vähemmän. KuPSin alkukausi näyttäisikin kokonaisuutena sujuneen tilastojen valossa pisteiden osalta "yläkanttiin". Joukkueen tilastolliset luvut eivät oikeastaan millään sektorilla ole olleet keskikastiin oikeuttavalla tasolla. 

Ajattelin aluksi yhdistää pallonhallintakuvaan myös "pallo pelissä" -muuttujan, eli sen kuinka monta prosenttia 90 minuutin peliajasta pallo on ollut pelissä. Päätin kuitenkin tehdä tästä vielä oman kuvan, koska siitä havainnot näkee selvemmin.

 

Interin ja HJK:n peleissä pallo on ollut pelissä selvästi yli 60 % ajasta. Muutoin joukkueet asettuvat melko pienillä eroilla välille 57 % - 61 %. RoPS kuitenkin erottuu tässä tarkastelussa todella selvästi. RoPSin peleissä pallo on ollut pelissä siis keskimäärin lähes 8 minuuttia vähemmän kuin Interin peleissä.  Rovaniemeläiset ovat olleet alkukauden yllättäjiä pisteiden valossa. RoPSin laukaisumäärät / ottelu olivat koko Veikkausliigan 4. parhaalla tasolla. Kun tätä peilaa RoPSin hallintalukemiin ja erityisesti siihen, että heidän peleissään pallo on ollut pelissä selvästi muita otteluita vähemmän, voi todeta RoPSin laukaisumäärien olleen erittäin hyviä.

Scoring-%, torjunta-% ja PDO


Loppuun vielä yhteenveto joukkueiden maalinteko- ja torjuntaprosenteista.

 

PDO on maalinteko- ja torjuntaprosenttien summa. Mikäli tämä luku on selvästi yli tai alle 100 % voidaan olettaa, että pitkässä juoksussa lukema alkaa korjautua kohti keskimääräistä. Huhti-toukokuun lukujen perusteella Inter oli "onnekkain", sillä sekä sen maalintekoprosentti että torjuntaprosentti oli keskimääräistä parempi. Erityisesti maalintekoprosentti on ollut todennäköisesti kestämättömän korkealla tasolla. Toisena olevan SJK:n sijoitusta selittää lähinnä huikea torjuntaprosentti. Maalivahti Aksalu valittiinkin Veikkausliigan kuukauden pelaajaksi, ja näiden lukujen valossa täysin ansaitusti.

Vuonna 2014 Veikkausliigan keskimääräinen torjunta-prosentti oli 71,3 %, eli alkukausi on menty suhteellisen samaan tahtiin. Huonointa tuuria näiden lukujen valossa näyttäisi olleen Ilveksellä, jonka torjuntaprosentti oli surkea. Lähes joka toinen maalia kohti suuntautunut veto meni maaliin. MIFK:n viimeistely oli heikointa, mutta joukkue on kärsinyt alkukaudesta paljon loukkaantumisista. RoPSin yllättävän hyvä alkukausi ei näyttäisi selittyvän ainakaan suhteettoman hyvällä viimeistely- tai torjuntaprosentilla. Näiden lukujen valossa voisi siis olettaa, että RoPSin alkukauden menestys ei perustunut normaalia parempaan tuuriin, vaan hyviin peliesityksiin ja onnistuneeseen taktiikkaan.