Pallonhallintaa, hajontaa

Kausi 2015 on paketissa ja nyt on hyvää aikaa tarkastella, miten kausi sujui tilastojen valossa. Tarkastelen tässä lähinnä joukkueiden  pallonhallintaa. Aiemmista tarkasteluista poiketen tutkin myös muuttujien hajontaa, eli kauden aikaista vaihtelua.

Pallonhallinta

HJK dominoi koko kauden pallonhallintatilastoa. Kuten Jaro esimerkillään ja toiseksi suurimmalla pallonhallinnallaan osoitti, niin pallonhallinta ei kuitenkaan ole tae pelillisestä menestyksestä. Tein kauden aikana Twitterissä tarkastelua, jossa tutkin pallonhallinnan vaikutusta ottelun lopputuloksiin: analyysihetkellä kauden 2015 osalta pallonhallinta pelissä tarkoitti silloin todennäköisemmin tappiota kuin voittoa. Päivitin tilaston kauden loputtua ja edelleenkään pallonhallinta ei itsessään ollut positiivinen indikaattori.

Kuvissa pystypalkit kuvaavat ottelujakaumaa enemmän palloa hallinneen osalta. Esimerkiksi yli 55% pallonhallinnalla Veikkausliigajoukkueet voittivat vain noin 26% peleistään. Kun tilastoista jätetään vielä HJK:n ottelut pois (alempi kuva, harmaat palkit), on saldo entistä synkempi. Tulokset ovat mielestäni jopa hämmentäviä.

Tein tähän myös toisenlaista tarkastelua pallonhallinnan osalta. Tarkoituksenani oli tutkia, miten joukkueiden ottelukohtaiset pallonhallinta (sekä minuutit että prosentit) vaihtelivat kauden kuluessa ja vastusten mukaan. Hajonnat on laskettu suhteessa kunkin muuttujan joukkuekohtaiseen keskiarvoon (eli stdev/joukkueen kauden keskiarvo -> saatu prosenttiluku). Pallojen koko kuvaa joukkueen keskimääräistä pallonhallinta-aikaa koko kauden osalta (isompi pallo = "isompi" pallonhallinta-aika)

Pallonhallinta-ajan (eli sen kuinka monta sekuntia joukkue piti palloa hallussaan otteluissaan) hajonnassa MIFK erottuu muista selvästi. Sen oma pallonhallinta-aika vaihteli selvästi vähiten, mutta samalla sen vastustajien hallinta-ajan vaihtelu oli suurin. Punaiset katkoviivat kuvaavat Veikkausliigan keskimääräisiä hajontaprosentteja. KuPS ja VPS olivat hyvin samantyyppisiä tällä mittarilla katsottuna. Eniten pallonhallinta-aika vaihteli HIFK:lla, Interillä, Jarolla ja RoPSilla.

Kun katsotaan pallonhallintaprosentin vaihtelua, on kuva hieman erilainen. Suurin osa hyvistä / paremmista joukkueista (poikkeukset Jaro ja Lahti) asettuivat katkoviivan yläpuolelle. Heikot olivat pääosin katkoviivan alapuolella. Näillä joukkueilla oma hallintaprosentti vaihteli enemmän kuin vastustajilla. HJK:lla vaihtelu oli alhaisinta ja MIFK tulee neljäntenä. Eniten hajontaa hallintaprosenteissa oli Jarolla, HIFK:lla ja Interillä. Sen sijaan RoPSin tilanne muuttuu tässä tarkastelussa verrattuna edelliseen.

Johtopäätöksenä voisi siis sanoa, että RoPS:n pallonhallinta kasvoi selkeästi kauden edetessä. Pallonhallinta-aikojen suurempaa vaihtelua näyttäisi selittävän erityisesti RoPSin pelaamat ottelut Interiä vastaan (ks. alla).

Kuvassa on esitetty RoPSin pelien "tehokas kokonaispeliaika", eli se kuinka kauan pallo oli pelissä sekunteina. Kokonaisuutena RoPSin peleissä pallo oli pelissä selvästi vähiten ja Interillä eniten, kuten seuraavasta kuvasta nähdään:

Veikkausliigan enemmistö asettui välille 60-62% ja vain muutama joukkue erottui muusta joukosta selvästi. Mielenkiintoinen havainto on, että ääripäiden (RoPS ja Inter) peleissä selvästikin Interin pelitapa oli se, joka keskinäisissä otteluissa oli "dominoivampi". Inter pärjäsi myös tuloksellisesti hyvin RoPSia vastaan (2 voittoa, 1 tasapeli).

HJK 2014 vs HJK 2015

HJK:n kausi 2015 on ollut toistaiseksi pettymys niin pelillisesti kuin myös tuloksellisesti. Loukkaantumiset ovat vaivanneet joukkuetta jo lähes uskomattomalla tavalla, kun avainpelaajia on tippunut kauden mittaa jatkuvasti. Kuinka kausi sitten on sujunut verrattuna edelliseen? Ajattelin tehdä tässä vaiheessa pienen katsauksen siihen, miten kauden 2015 tilastot poikkeavat edelliskauden vastaavista. Tilastot kauden 2015 osalta kattavat 27 ensimmäistä peliä (eli SJK-tappio 23.9. ei ole näissä mukana).

Perinteiset tilastot

Aloitetaan tarkastelu ns. perinteisillä tilastoilla. HJK:n nykyinen pelitapa perustuu pallonhallintaan, joten on luontevaa aloittaa katsaus siitä.

Koko kauden pallonhallintaprosenteissa ei ole mitään kovin järisyttäviä eroja. Vuoden 2014 alkukaudesta (HUOM: valmentajana oli Sixten Boström ensimmäiset 5 peliä) HJK hallitsi palloa jonkin verran enemmän kuin tällä kaudella, mutta kauden mittaan erot ovat tasaantuneet ja kauden puolivälin tienoilla vuoden 2015 pallonhallinta-prosentti nousi viime kautisen yläpuolelle. 

Ottelukohtaisissa syöttömäärissä ero on kutistunut kauden mittaa käytännössä olemattomaksi. HJK on nakuttanut keskimäärin noin 500 syöttöä omille / ottelu sekä tällä että viime kaudella. Näiden tilastojen osalta HJK:n pelitapa vaikuttaisi siis melko samankaltaiselta kuin viime kaudella.

Laukausmäärissä sen sijaa aletaan nähdä jo jonkinlaisia eroavaisuuksia. Ensimmäistä peliä lukuunottamatta HJK:n tämän kauden laukausmäärät ovat olleet viime kautista alemmalla tasolla. Ero näyttäisi olevan selkeämpi kokonaislaukausmäärissä - kauden 2014 joukkue laukoi noin 2 kertaa / ottelu useammin. Kuvasta nähdään, että myös maalia kohti suuntautuneita laukauksia on tullut vähemmän, suhteellisesti mitattuna ero on ollut jopa kokonaislaukausmäärää suurempi. Kokonaislaukausmäärä kaudella 2015 on toistaiseksi ollut noin 18 % viime kauden vastaavaa ajankohtaa alhaisempi ja maalia kohti suuntautuneissa laukauksissa ero on noin 22 %.

Myös vastustajien laukaisumäärät ovat olleet viime kautista alhaisempia. Vastustajien kokonaislaukausmäärä on noin 10 % alhaisempi ja maalia kohti suuntautuneita laukauksia on tullut noin 13 % vähemmän kuin edelliskaudella. HJK:n peleissä on siis kokonaisuutena lauottu harvemmin, mutta ero edelliskauteen on suurempi HJK:n omien laukausten määrässä. Pallonhallinnan ja syöttömäärien ollessa suunnilleen edelliskauden tasolla, voidaan todeta, että HJK:n otteluiden laukaisutempo on hidastunut selkeästi. Eli yhtä hallussapitominuuttia ja tehtyä syöttöä kohti laukausten määrä on pienentynyt selvästi.

Tehtyjen ja päästettyjen maalien osalta tilastot ovat samankaltaisia kuin laukausten. HJK:n tehtyjen maalien määrä on tippunut erittäin selvästi, mutta myös päästettyjä maaleja on enemmän. Tästä onkin luonnollisesti seurannut, että myös HJK:n pistemäärät ovat jääneet edelliskauden vauhdista.

Muita tilastoja

Olen täällä blogissa ja Twitterissä tuonut esiin myös muutamia uudempia tilastomittareita. Laukausmääriä tarkastelevat TSR (Total Shots Ratio) ja SoTR (Shots on Target Ratio) kuvaavat omien laukausten ja vastustajien laukausten suhdetta. Jos luku on suurempi kuin 0.5 (tai 50%) tarkoittaa se, että joukkue on laukonut vastustajaansa enemmän. 

HJK on dominoinut laukaisutilastoja viime vuosina. Sekä TSR että SoTR ovat pysyneet selkeästi 50 %:n yläpuolella kahden viime kauden ajan. Verrattuna kauteen 2014 ei HJK ole hallinnut laukaustilastoja aivan yhtä selvästi, mutta erot eivät ole kovinkaan suuria. Tästä voisikin päätellä, että suurimmat selittävät tekijät heikommalle menestykselle löytyvät jostain muualta.

Kuten ylläolevasta kuvasta nähdään, HJK:n ongelma kauden 2014 alkupuolella oli heikko torjuntaprosentti. Tällä kaudella torjuntaprosentti oli aluksi erittäin heikko, nousi sitten vähän ja loppukautta kohti on taas valunut alemmas. Tällä hetkellä torjuntaprosentti on noin 71% kun Veikkausliigan keskimääräinen on 73%. Kaudella 2014 torjuntaprosentti pysyi alkukautta lukuunottamatta koko ajan 80%:n yläpuolella. Kymmenen prosenttiyksikön ero torjuntaprosentissa tarkoittaa noin 0,3-0,4 maalia / ottelu. Koko kauden osalta ero on siis noin 11-12 päästettyä maalia. Tämän kauden torjuntaprosentin ero keskimääräiseen Veikkausliigajoukkueeseen ei ole suuri, mutta verrattuna viime kauteen ero on valtava. Pelkästään maalivahteja ei tästä voida syyttää, sillä myös puolustamisella ja vastustajien laukausten vaarallisuudella on osansa. Kokonaisuutena voidaan kuitenkin sanoa, että kasvanutta päästettyjen maalien määrää selittää vastustajien parempi viimeistely (vastustajien laukausmääräthän olivat jopa edelliskautta alhaisempia).

Maalintekoprosentissa (maalit / maalia kohti suuntautuneet laukaukset) nähdään selvästi laskeva trendi. Kun tähän yhdistetään pienentyneet laukaisumäärät, seurauksena on selkeä lasku tehtyjen maalien määrässä. Huomattavaa on, että HJK:n tämän kauden scoring-% on edelleen Veikkausliigan keskimääräistä korkeampi (28% vs. keskimääräinen 27%). Alkukaudesta scoring-% oli huomattavasti korkeammalla tasolla ja viime peleissä viimeistelytarkkuus on jäänyt myös kauden 2014 tahdista.

Alkukaudesta pisteitä kertyi kohtuullisen hyvään tahtiin huolimatta heikosta torjuntaprosentista. Tämä johtuu siitä, että HJK on hallinnut otteluita ja laukonut vastustajiaan useammin. Alkukaudesta erittäin hyvä viimeistelytarkkuus auttoi pisteiden kerryttämisessä. Nyt kun viimeistelytarkkuus on heikentynyt eikä torjuntaprosentti ole edelliskauden tasolla, ei pisteitäkään ole enää kertynyt entiseen tahtiin. 

Loppukauden heikommat otteet näkyvät selvästi myös tilastoista. Vaikka HJK on edelleen hallinnut laukaustilastoja verrattuna vastustajiinsa, on se altistunut enemmän satunnaisuudelle. Tämä johtuu edelliskautta alhaisemmasta laukausten kokonaismäärästä. Mitä vähemmän laukauksia / ottelu, sitä enemmän myös sattuma vaikuttaa maalimääriin. Nyt kun viimeistely ei ole sujunut alkukauden tahtiin ei maaleja ole enää tullut aiempaan tahtiin.

PDO ja SoTR kuvasta nähdään, että HJK on jäänyt SJK:n tahdista kun mittarina käytetään SoTR:ää. PDO kuvaa scoring-prosentin ja torjuntaprosentin summaa ja koko sarjan osalta PDO on aina 1.0. Mikäli tämä luku on jollain joukkueella selvästi ykkösen yläpuolella, voidaan sanoa, että se on ollut onnekas (ja päinvastoin; osanotot MIFK ja Jaro). HJK:n tämän hetken PDO on 0.99. Luku on tullut loppukaudesta alas (johtuen edellä havaituista torjuntaprosentin ja viimeistelyprosenttien heikkenemisistä), mutta erityisen epäonnisena HJK:ta ei voida PDO:n valossa pitää.

Veikkausliigan vertailua Euroopan huippusarjoihin

Tein pienen katsauksen kauden 2014 tilastoihin Veikkausliigassa ja Euroopan top 5-sarjoissa (Valioliiga, Bundesliiga, Ligue 1, Serie A & La Liga). Lähteinä käytin whoscored.comia ja Ottelukeskuksen sekä KIHU:n raportin tietoja.

Syötöt

Veikkausliigan ottelukohtaiset syöttömäärät olivat kovia verrattuna TOP5-sarjoihin.

 

Syöttötarkkuuden osalta Veikkausliiga oli hyvällä tasolla lähellä keskimääräisiä Euro-sarjoja:

Veikkausliigan syötöistä minulla ei valitettavasti ole tarkempaa erittelyä, joten esimerkiksi pitkien ja lyhyiden syöttöjen osalta vertailua ei voida tehdä. Eurosarjojen osalta voidaan selvästi nähdä, että pitkien pallojen (long balls) osuudella kokonaissyöttömääristä voidaan selittää sarjakohtaisia eroja melko paljon. Eniten pitkiä palloja (16,4%) annettiin Bundesliigassa ja vähiten (14,3%) Serie A:ssa. Maakohtaiset erot lyhyiden ja pitkien pallojen syöttötarkkuuksissa olivat melko pieniä ja erilaisten syöttöjen määrät näyttäisivät selittävän enemmän syöttötarkkuuksien vaihtelua sarjoissa.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että Veikkausliigan syöttömäärät olivat selvästi suurempia kuin Euroopan suurissa sarjoissa. Veikkausliigan syöttömäärä kaudella 2013 oli 470, eli selvästi alhaisempi kuin 2014, mutta kuitenkin paljon Eurosarjoja korkeampi. Kauden 2015 osalta syöttömäärät (noin 470 / ottelu) näyttäisivät olevan taas vuoden 2013 tasolla, mutta kautta on toki vielä jäljellä lähes 1/3 ja lukemat ehtivät muuttua kauden loppupeleissä. Veikkausliigan hyvää syöttötarkkuutta saattaisi selittää muita sarjoja suurempi lyhyiden syöttöjen määrä, mutta tätä en valitettavasti pysty tilastoista tarkistamaan.

Laukaukset ja maalit

Kaikkien sarjojen laukausmäärät ovat melko lähellä toisiaan, sillä joukkuekohtaiset laukausmäärät / ottelu vaihtelivat suunnilleen välillä 12-13 kaikissa sarjoissa. Ranskan liigassa laukauksia ja maaleja tuli jonkin verran muita vähemmän. Veikkausliigan laukaus- ja maalimäärät olivat hyvin lähellä suurten sarjojen keskimääräsiä lukemia.

Laukauksista pystyin tekemään hieman tarkempaa analyysiä, sillä KIHU:n raportissa on eritelty myös laukaukset ja maalit rangaistusalueen sisä- ja ulkopuolelta.

Tässä voidaan nähdä suurempia eroja sarjojen välillä. Serie A:ssa ja Veikkausliigassa lauotaan selvästi muita sarjoja vähemmän boxin sisältä. Erityisen merkittävää tämä on siksi, että luonnollisesti maalinteon todennäköisyys rangaistusalueen sisältä lähtevässä laukauksessa on erittäin paljon suurempi, kuin alueen ulkopuolelta lähtevässä laukauksessa. 

Kuten kuvasta nähdään, niin sarjakohtaiset erot rangaistusalueen ulkopuolisten laukausten osalta erot sarjojen välillä olivat pieniä (2,6-3,5% laukauksista alueen ulkopuolelta meni maaliin). Rangaistusalueen sisältä tulleissa laukauksissa eroja oli hieman enemmän, mutta vaihtelu näissäkin oli suhteellisen pientä. Valioliigassa viimeistely boxin sisältä oli tehottominta ja Veikkausliigassa tehokkainta.

Itselleni mielenkiintoisin havainto tästä harjoituksesta oli maalintekoprosenttien ero alueen sisältä ja ulkoa lähtevissä laukauksissa. Ajatuksellisesti oli toki selvää, että ero on olemassa, mutta eron suuruus yllätti hieman. Laukauksista noin puolet tulee alueen ulkopuolelta, mutta maaleista 85% - 90% tehdään boxin sisältä. Alueen sisältä tulleiden maalien osuus vaihteli sarjoittain melko vähän (vaihteluväli vuonna 2014 83,3% - 88,8%). Kannattaa siis pyrkiä saamaan pallo boxin sisään, eikä laukoa kaukolaukauksia.

Veikkausliigakatsaus - heinäkuu

Vähälumisen ja vähämaalisen heinäkuun ottelut ovat pelattuna ja koko kaudesta takana 113 peliä, eli reilut 57 %. Joukkueet alkavat asettua vahvemmin niille "kuuluville" paikoille, eikä sarjataulukon ja muiden tilastojen väliset erot ole enää yhtä suuria kuin alkukaudesta.

 

Häntäpään joukkueet Ilves, KTP ja VPS kamppailevat putoamista vastaan. VPS:n kurssi ei ole kääntynyt Olli Huttusen potkujen jälkeen, vaan pikemminkin päinvastoin. Tilastojen valossa joukkueen laukaisumäärät ovat vähentyneet, mutta tuurit hieman parantuneet (tästä tarkemmin postauksen lopussa). Jaro on tilastojen perusteella sarjasijoitustaan parempi joukkue, ja ilman koko loppukauden kestäviä pahoja loukkaantumisongelmia, en usko Jaron joutuvan taistelemaan putoamista vastaan. KuPSin tahti on hyytynyt, kuten olen näissä katsauksissa tilastojen perusteella arvioinutkin. Tälläkin hetkellä KuPS on samassa kastissa KTP:n, VPS:n ja Ilveksen kanssa laukaisutilastoissa, joten putoamista kohti taulukon pohjaa saatetaan nähdä vielä lisää, mikäli peliesitykset eivät parane.

Lahti on parantanut pistetahtiaan, kuten laukaisutilastojen perusteella sopi odottaakin. Kuukausi sitten Lahden tahti oli 1,07 pistettä / peli ja nyt jo 1,39 pistettä / peli. MIFK sen sijaan on jatkanut samaa pistetahtia, ja sen suurin ongelma on ollut tehottomuus, joka on jatkunut koko kauden ajan. Hyvistä laukaisumääristä huolimatta maaleja on syntynyt selvästi liigan heikoimmilla tehoilla.

 

Laukaisutilastojen, eli TSR:n ja SoTR:n perusteella sarja on jakautunut melko selvästi kolmeen kastiin. Heikoimmat ovat aiemmin todetut VPS, KTP, Ilves ja KuPS. Keskikastiin voidaan laskea Jaro, HIFK sekä Inter ja kärkiryhmän muodostavat RoPS, HJK, MIFK, Lahti ja SJK.

Scoring-%, torjuntaprosentti ja PDO

PDO tyypillisesti lähestyy kauden aikana 100 %:n tasoa, eikä valtavia poikkeamia enää ole nähtävissä. Ulkomaisten sarjojen perusteella voidaan arvioida, että yli 104 %:n olevat PDO-lukemat johtuvat pääosin tuurista, eivät taidosta. Edellisissä päivityksissä oletetut / havaitut trendit ovatkin pääosin jatkuneet. Esimerkiksi Inter on jatkanut tasaista putoamistaan scoring-prosentissa. Selitykseksi ei käy Hambon loukkaantumiset ja lähtö Brightoniin, sillä Hambon maalintekoprosentti alkukaudesta oli täysin kestämättömällä tasolla ja olisi erittäin todennäköisesti korjautunut loppukauden aikana. Ojalan lähtö sen sijaan saattaa näkyä luvuissa enemmän, mutta pääosin aikaisempaa alhaisempi scoring-% selittyy "normaalilla" tuurien tasaantumisella. 

Alkukaudesta liigan selvästi surkein torjuntaprosentti oli Ilveksellä, mutta lukema lähestyy liigan keskiarvoa - huhti-toukokuun tarkastelussa luku oli 56,3 % ja nyt jo 68,1 %. Tässäkin lienee osaltaan kyse hajonnasta ja tuurien tasaantumisesta, ei pelkästään puolustuksen tiivistymisestä. Tällä hetkellä heikoin torjuntaprosentti on Jarolla. Östin ja puolustuksen ongelmat oli nostettu esiin myös viimeisimmässä Urheilusanomissa. Itselläni ei ole tästä sen suurempaa näkemystä, mutta torjuntaprosentti vaikuttaisi pysyneen suhteellisen samalla tasolla kuin edellisessä katsauksessa, eli mikään uusi "ongelma" ei tilastojen valossa ole kyseessä.

Lahden pistetahdin parantumista selittää pääosin parantunut viimeistelyprosentti. Edellisessä katsauksessa scoring-% oli alle 20 % ja nyt jo lähes 25 %. Heinäkuussa Lahden potkut ovat osuneet siis erinomaisella prosentilla kohti maalia. MIFK:lla on sen sijaan edelleen poikkeuksellisen alhainen scoring-prosentti, joka selittää myös suhteellisen vaisua pisteet / ottelu -tahtia.

Syötöt ja pallonhallinta 

Heinäkuu ei tuonut suuria muutoksia syöttötilastoihin. HJK:n ja KTP:n syöttötarkkuus tuli hieman alas, muilla joukkueilla oma syöttötarkkuus oli heinäkuun lopulla hieman paremmalla tasolla kuin kesäkuun lopulla. Edelleenkin selvästi vastapuolta tarkempia syöttelijöitä ovat olleet vain Jaro, SJK ja HJK. Ilves on edelleen heikoin sekä onnistuneiden syöttöjen määrässä että syöttötarkkuudessa.

 

Pallonhallinnassa suurimmat muutokset kesäkuun lopun tilanteeseen olivat SJK:n selvästi parantunut ja VPS:n heikentynyt pallonhallinta-prosentti. SJK kiri HJK:n "hallintaeroa" kiinni noin 2,5 % pelkästään heinäkuussa. Jaro on mielenkiintoinen joukkue, sillä kuten aiemmin nähtiin se on keskikastissa laukausmäärissä ja kärkinelikossa sekä syöttömäärissä että -tarkkuudessa, mutta liigan häntäpäässä pistetahdissa. PDO:n perusteella Jaro on ollut epäonnekas jo pidempään ja on kiinnostavaa nähdä korjaantuuko "tuuritilanne" loppukauden aikana.

Maali- ja laukausmäärät sekä scoring-%

Twitterissä oli keskustelua Veikkausliigan maali- ja laukausmäärien kehityksestä. Kauden 2015 heinäkuun alku oli todella vähämaalinen ja kuten keskustelussa tulikin ilmi, ovat maalimäärät tyypillisesti lisääntyneet kauden loppua kohti mentäessä ja olosuhteiden parantuessa. Alla ovat kuvaajat maalimäärien, laukausten kokonaismäärien, maalia kohti suuntautuneiden laukausten sekä scoring-prosentin kuukausittaisesta kehityksestä vuosina 2014-15.

Kuukausittaiset maalimäärät kertovat, että vuoden 2015 heinäkuu oli poikkeuksellisen vähämaalinen. Muina kuukausina erot edelliseen vuoteen olivat kohtuullisen pieniä, eikä koko kauden osalta puhuta vielä dramaattisesta erosta edelliseen kauteen verrattuna. Seuraavaksi tarkastelin, onko tämän kauden alhaisempi maalimäärä johtunut heikommasta viimeistelystä vai kenties alhaisemmasta laukausmäärästä.

Kokonaislaukausmäärät ovat olleet säännönmukaisesti alhaisempia kuin kaudella 2014. Toistaiseksi tällä kaudella on lauottu noin 2 laukausta vähemmän per ottelu kuin viime kaudella, mutta myös laukausmäärissä on tyypillisesti ollut nouseva trendi syksyä kohti mentäessä.

 

Sama trendi näyttää jatkuvan myös maalia kohti suuntautuneissa laukauksissa. Laukausmäärät ovat olleet joka kuukausi alle vuoden 2014 tason ja ottelukohtaisesti ero on ollut noin 1 laukaus / peli.

Scoring-% (eli maalit / laukaukset kohti maalia) sen sijaan on ollut koko kauden osalta vuoden 2014 tasolla (28,7% vs. 28,5%). Heinäkuun alhaista maalimäärää näyttäisikin selittävän siis osaltaan laukausmäärät, mutta erityisesti heikompi maalintekoprosentti. Heinäkuun scoring-% (26%) ei ollut mitenkään radikaalisti keskiarvon alapuolella, mutta kun sitä verrataan kauden 2014 lukemiin, on ero todella merkittävä.

Hyvät, onnekkaat ja niin edelleen

 

Loppuun vielä viime kertaiseen tapaan katsaus PDO:n (pystyakseli) ja SoTR:n (vaaka-akseli) yhdistelmäkuvaajaan. Kuvaajassa PDO kertoo "onnesta" ja SoTR mittaa hyvyyttä. Pallon koko kuvastaa pisteet / ottelu -tahtia, eli mitä suurempi pallo, sitä enemmän pisteitä.

SJK:n parantunut SoTR on vienyt sen jo HJK:n ohi ja edellä on enää MIFK niukalla erolla. Kuten alussa totesin, on VPS:llä ollut viime aikoina hyvää tuuria viimeistely- ja torjuntaprosenttien osalta. Erityisesti scoring-prosentti on ollut viime peleissä kestämättömän hyvällä tasolla. Tämä ei erityisesti lupaa hyvää loppukautta ajatellen, sillä samaan aikaan VPS:n laukaisutilastot (SoTR ja TSR) ovat menneet alamäkeä.