HJK:n alkukausi 2015 tilastojen valossa

Tehdäänpä nyt katsaus HJK:n alkukauteen. Pelillisesti HJK:ta on kritisoitu alkukaudesta melko paljon hyvistä tuloksista huolimatta. Yleisin kritiikki kohdistuu nopeiden hyökkäysten puutteeseen ja pallon "hieromiseen". Tämä katsaus rajoittuu kauden 9 ensimmäiseen peliin, eli torstaina pelattu HJK-Inter ei ole mukana vielä näissä luvuissa. Viimeiset ottelut InStat-aineistossani ovat 20.5.2015 pelatulta kierrokselta, jolta puuttuu vielä KuPS - Lahti -ottelun luvut.

Laukaukset & TSR

 

 

Kuvassa siniset palkit ovat HJK:n laukaukset otteluissa ja vihreät vastustajien. Prosentit kuvaavat osuutta laukauksista. Tämä prosentti on myös kunkin ottelun TSR, eli Total Shots Ratio. HJK:n alkukauden TSR on liigan toiseksi paras MIFK:n jälkeen (59,9% vs. MIFK 61,9%). Laukausten kokonaismäärässä / ottelu HJK on ollut kolmanneksi paras, edellä ovat vain MIFK ja Lahti.

Laukaukset kohti maalia & SoTR

 

Aiemmassa postauksissani sekoitin SoTR:n kaavan. Minulla oli sen sijaan käytännössä shots on target -%, mutta olen nyt korjannut laskelmiin oikean SoTR-kaavan (eli omat laukaukset kohti maalia / koko ottelun kaikki laukaukset kohti maalia). SoTR:n on todettu ulkomaisissa sarjoissa olevan hyvä indikaattori joukkueen tasosta ja se ennustaa tulevia maalimääriä melko hyvin. Maalit ovat harvinaisia ja osittain satunnaisia tapahtumia, joten on luonnollista että laukausten määrä selittää hyvin tulevaa maalimäärää. SoTR on samankaltainen mittari kuin TSR, eli se kertoo joukkueen suhteellisesta paremmuudesta vs. vastustaja. Yli 50% luku tarkoittaa, että joukkue on laukonut keskimäärin useammin maalia kohti kuin vastustaja. 

Kuvassa on sama logiikka kuin yllä (siniset = HJK). Huomattavaa on, että HJK:n kauden toistaiseksi ainoassa tappio-ottelussa (KuPS) vastustajalla oli tasan yksi laukaus kohti maalia ja se myös meni maaliin. Lahti-peli on ainoa ottelu, jossa HJK on ollut alakynnessä sekä laukauksissa että maalia kohti suuntautuneissa laukauksissa. Laukausten perusteella HJK on ollut alkukaudesta keskimäärin selvästi vastustajiaan parempi ja näin sijoitus sarjan kärjessä ei ole tilastojen valossa missään nimessä vääryys.

5 ottelun liukuvat keskiarvot

 

Yksittäisten otteluiden laukaukset ovat edelleen melko satunnaisia, joten on järkevää tarkastella myös pidemmän aikavälin kehitystä (tässä tarkastelussa myös yksittäisten vastustajien taso vaikuttaa vähemmän lopputuloksiin).

Kuvassa on esitetty HJK:n alkukauden otteluiden PDO (eli scoring-% + save-%) sekä SoTR ja Goal ratio (eli maalien suhde vastustajan maaleihin). Idea kuvaajaan on lainattu täältä: http://footballintheclouds.blogspot.fi/p/chelsea-11v11-individual-total-shot-data.html. Tämä tarkastelu on toki mielekkäämpi, kun kautta on pelattu hieman enemmän, mutta otin sen jo tähän mukaan, jotta voin jatkossa katsoa miten nämä luvut ovat kehittyneet.

Torjunnat ja alkukauden kokoonpanoista

HJK:n torjunnoista tein mielenkiintoisen havainnon. Save-% on siis kaavana: (Vastustajan laukaukset kohti maalia - maalit) / vastustajan laukaukset kohti maalia. Se kuvaa sitä, kuinka monta prosenttia vastustajan maalia kohti suuntautuneista laukauksista ei mennyt maaliin. Tässä taulukoituna alkukauden pelit:

Alkukauden pieni otos tukee omia havaintoja maalivahtikaksikon keskinäisestä tasoerosta. Örlund on ollut selvästi varmemman oloinen ja myös alkukauden torjuntaprosentit tukevat tätä: Örlund 80 % vs. Sahlgren 63,6 %. 

Lehkosuolla on ollut tapana kierrättää kokoonpanoa voimakkaasti Veikkausliigassa. Osa selittyy loukkaantumisilla, mutta muutenkin tällä kaudella on taas nähty se "jännä" fakta, että HJK:lla ei ole ollut kertaakaan samaa avauskokoonpanoa kauden 10 ottelun aikana (jos en väärin katsonut, niin myöskään kaudella 2014 HJK ei aloittanut yhtään ottelua täsmälleen samalla kokoonpanolla). 

Itse olen pohtinut, minkälainen vaikutus jatkuvalla kierrättämisellä on peliesityksiin ja voisivatko kauden hieman epätasaiset suoritukset johtua osittain myös tästä. Joukkueessa on kuitenkin viime kauteen verrattuna tapahtunut paljon muutoksia - lähteneitä ja tulleita, sekä loukkaantumisia. Lisäksi kun huomioidaan alkukauden kova ottelutahti, joka on vähentänyt joukkueen mahdollisuuksia harjoitella täysipainoisesti ei ole mikään ihme, jos paletti ei ole vielä täysin toiminut.

Syötöt

 

Syöttömäärissä HJK on Veikkausliigassa omassa kastissaan. Onnistuneita syöttöjä on ollut keskimäärin yli 500 / ottelu. Seuraavaksi eniten onnistuneita syöttöjä, noin 400 on ollut SJK:lla ja Jarolla. RoPS ja Ilves ovat hännillä onnistuneiden syöttöjen määrissä noin 300 syötön keskimääräisellä tahdillaan.

Syöttötarkkuuslukuja varten jouduin johtamaan tiedot InStatin luvuista, sillä ottelukohtaisia syöttömääriä ei ole raportoitu (sen sijaan pyöristetyt syöttöprosentit ja onnistuneiden syöttöjen määrä on raportoitu). Arvioin näistä luvuista ottelukohtaiset kokonaissyöttömäärät kaavalla onnistuneet syötöt / syöttöprosentti. Luvuissa on varmasti heittoa todellisiin, mutta ne antavat kuitenkin riittävän tarkkuuden syöttötarkkuuden arvioimista varten.

Kuvaajassa (hieman epäloogisesti) oranssin viivan alapuolella olevat joukkueet ovat syöttäneet tarkemmin kuin vastustajat ja päinvastoin. Kuten kuvaajasta näkyy, vain HJK, SJK, Jaro ja MIFK ovat syöttäneet selvästi vastustajiaan tarkemmin. HJK (n. 84 %) on selvästi omassa kastissaan syöttötarkkuudessa, sillä toiseksi tarkimman SJK:n syöttöprosentti oli noin 79 %. 

Mielenkiintoista on nähdä, miten HJK:n peli toimii jatkossa. Muutoksia tulee pakostakin taas, kun Lod lähti, Kolehmainen tuli ja laitapelaajista Alho ja Mendy sekä puolustajista Baah aikanaan tervehtyvät. Pelitavassa ja syöttömäärissä tai -tarkkuudessa tuskin nähdään kuitenkaan suuria muutoksia, vaan HJK jatkanee omalla tyylillään kauden loppuun asti.