tiistai 26. toukokuuta 2015

HJK 2014 - paluu viime kauden tilastoihin

Nyt kun sain tuon excel-härpäkkeen taas vietyä vähän eteenpäin, niin halusin palata vielä tarkastelemaan hieman HJK:n kautta 2014 laukaisutilastojen perusteella. Tarkastelussa siis Save-%, Scoring-% ja näiden yhdistelmä PDO. Lisäksi piirsin toiseen kuvaajaan vielä laukauksien suhteellista määrää kuvaavat TSR:n ja SoTR:n.

Sikuhan sai potkut HJK-TPS -pelin jälkeen, joten tämä tarkastelu antaa pientä osviittaa siitä, näkyykö tilastoissa jotain muutosta sen jälkeen. Viiden ottelun liukuva keskiarvo huomioi siis aina 5 edellistä peliä, joten graafin alussa nähdään täsmälleen se, missä oltiin Sikun aikakauden lopulla (ensimmäisten viiden pelin jälkeen).

Scoring & Saves + PDO




Torjunnat ovat kuvassa sininen viivagraafi ja maalinteko-% taas keltainen viivagraafi. Kuten nähdään, oli alkukauden torjuntaprosentti alle 60 %, joka oli huomattavasti heikompi kuin HJK:n loppukauden saldo ja jäi myös liigan keskiarvosta 71,3% (sininen katkoviiva) merkittävästi. Kuvasta nähdään hyvin HJK:n ja Törnesin 961 minuutin nollapeliputken vaikutus torjuntaprosenttiin ja PDO:hon. Keltainen maalinteko-% oli myös alkukaudesta alle liigan keskiarvotason (28,7 %, kuvassa keltainen katkoviiva). Liukuva keskiarvo maalinteko-% nousi melko nopeasti Banan tulon jälkeen yli keskiarvon ja pysyi siellä lähes koko kauden pientä eurokiire-kuoppaa lukuunottamatta.

Tein myös kumulatiivisen graafin samoista mittareista:



Kuten kumulatiivisestakin kuvasta nähdään, HJK:n menestys selittyi melko pitkälti tuolla torjuntaprosentin muutoksella. Scoring-prosentissa ei tapahtunut yhtä dramaattisia muutoksia. HJK laukoi itseasiassa keskimäärin hieman harvemmin loppukauden aikana, vaikkakin maalia kohti suuntautuneita laukauksia oli keskimäärin hitusen enemmän Banan aikakaudella. Merkittävämpi ero oli kuitenkin vastustajien kokonaislaukausmäärissä, joiden lukumäärä kasvoi huomattavasti alkukaudesta. Toisaalta vastustajien laukaukset kohti maalia eivät juurikaan lisääntyneet, joten HJK:n puolustus ja maalivahti hoitivat laukaukset huomattavasti keskimääräistä joukkuetta paremmin (osittain myös onnekkaammin?). Alkukauden lukuihin ei tietysti voi mahdottoman paljon laittaa painoarvoa, sillä kyseessä oli lopulta vain viiden ottelun mittainen ajanjakso, jolla satunnaisuus vaikuttaa pitkää tarkastelujaksoa enemmän. 

Näiden lukujen perusteella voisi tilastoista tehdä sellaisenkin johtopäätöksen, että HJK oli alkukaudesta myös epäonnekas. Valmentajanvaihdoksen myötä luvut paranivat merkittävästi (osittain varmasti pelillisten muutosten takia, mutta osittain myös paremman tuurin takia). Loppukaudesta HJK:n PDO palautui taas lähemmäs 100 prosenttia Lehkosuon alkuaikojen erittäin korkeista luvuista. Koko kauden PDO oli 112 %, eli selvästi parempi kuin muilla joukkueilla (SJK:lla oli toiseksi paras PDO, 107 %).

SoTR, TSR ja Goal Ratio





Suhteellisissa laukausmäärissä HJK oli itseasiassa hieman dominoivampi kauden alkuvaiheissa kuin loppukaudesta. Ainoa selkeämpi muutos kauden aikana oli laukaisutarkkuuden parantuminen suhteessa alkukauteen, eli melko pian Sikun potkujen jälkeen kuvan vihreä käyrä nousi violetin yläpuolelle. Toisin sanoen HJK dominoi vastustajiaan sekä laukausmäärissä että maalia kohti suuntautuneiden laukauksien määrässä, mutta valmentajan vaihdoksella ei näyttänyt olevan merkittävää vaikutusta näihin lukuihin. Itseasiassa sekä TSR:n että SoTR:n trendline on laskeva, kuten kuvasta näkyy.

Kuvasta erottuu myös se, kuinka goal ratio (omien maalien suhde vastustajien maaleihin) vaihteli. Alkukaudesta goal ratio oli selvästi SoTR:n ja TSR:n alapuolella. Nollaputken aikana goal ratio nousi reippaasti molempien laukausmäärämittareiden yläpuolelle, mutta loppukaudesta seurasi melko nätisti SoTR:n ja TSR:n kehitystä.