Tarkastelen tässä kauden 2014 Veikkausliiga-joukkueiden laukausmääriä. Analysoin muun muassa joukkueiden laukausmäärät ja maalia kohti suuntautuneet laukaukset. Näiden lisäksi "kehitin" hieman uudenlaisen muuttujan (tai ainakaan en ole itse missään tällaiseen törmännyt). Löysin muutamia artikkeleita, joissa esimerkiksi laukausmääriä suhteutettiin joukkueiden kappalemääräisiin hallussapitoihin (possessions), mutta en ainakaan vielä tarkastelua, jossa laukausmääriä suhteutetaan hallussapitoaikaan. KIHU:n Henri Lehdon raportissa taas tarkasteltiin syöttöjen määrää / hallussapitominuutti, mutta ei viety samaa tarkastelua enää laukaustasolle. Syöttöjen määrän / hallussapitominuutti kasvu kaudella 2014 voisi kuvastaa Lehdon mukaan parantunutta tempoa tai lisääntynyttä lyhyiden syöttöjen määrää. Laukausmäärien osalta voisi ajatella, että mitä enemmän laukauksia / hallussapitominuutti, sitä suoraviivaisemmin joukkue pyrki pelaamaan.
Ideani on tarkastella pelitapahtumia (esim. syöttöjä ja laukauksia) sen valossa, kuinka paljon joukkueella oli pallo hallussaan. Käytännössä homma toimii siis esim näin: HJK:n laukausten määrä / HJK:n pallonhallussapitoaika. Tässä näkökulma on hieman toinen kuin perinteisesti, jolloin verrataan laukausmääriä sellaisenaan. Otetaan esimerkiksi HJK:n ja FC Lahden maalia kohti suuntautuneet laukaukset kaudella 2014. HJK laukoi selvästi eniten kohti maalia, keskimäärin 5,9 kertaa. Lahti taas oli hieman keskikastin yläpuolella noin 4,8 laukausta / ottelu tahdilla.
HJK kuitenkin piti palloa hallussaan selvästi eniten, joten kun tämä aspekti otetaan huomioon, näyttää laukausgraafi hieman erilaiselta:
Tästä voidaan havaita, mitkä joukkueet ovat käyttäneet hallussapitoajan tehokkaimmin, eli laukoneet useimmin per hallittu aika. Häntäpäässä nelikko on sama tehoton ryhmä (TPS, MyPa, SJK & Honka). Sen sijaan esimerkiksi VPS, Lahti, RoPS ja MIFK laukoivat näin mitattuna selvästi "paremmin" kuin perinteisellä laukaus / ottelu -mittarilla.
Tässä vielä summeerauksena yhdisteltyä informaatiota laukausten määrästä ja laadusta:
Kuvassa on vaaka-akselilla laukaukset / hallussapitominuutit, pystyakselilla SoTR (eli laukaisutarkkuus). Pallon koko kuvastaa ottelukohtaisten maalia kohti suuntautuneiden laukausten määrää. Mitä lähempänä kuvan oikeaa yläkulmaa joukkue on, sitä tehokkaammin ja paremmin se laukoi kaudella 2014. TPS erottuu selvästi muista, sillä se oli kaikilla mittareilla sarjan huonoin laukauksissa. HJK erottuu myös joukosta tarkkuudellaan ja laukausten määrällä.
Taulukossa on joukkueiden Scoring-%, eli kuinka monta prosenttia maalia kohti menneistä laukauksista meni maaliin, Save-%, eli kuinka monta prosenttia vastustajan maalia kohti menneistä laukauksista ei mennyt maaliin sekä näiden summa, PDO. PDO on muissakin lajeissa käytetty mittari, jonka tarkempi selitys alla on kopioitu täältä (https://jameswgrayson.wordpress.com/2013/12/23/on-the-spread-of-pdo-throughout-a-premiership-season/):
"PDO is the sum of a teams shooting percentage (goals/shots on target) and its save percentage (saves/shots on target against). It treats each shot as having an equal chance of being scored – regardless of location, the shooter, or the identity or position of the ‘keeper and any defenders. Despite this obvious shortcoming it regresses heavily towards the mean – meaning that it has a large luck component. In fact, over the course of a Premiership season, the distance a teams PDO is from 1000 is ~60% luck."
Tässä tapauksessa PDO:n tulisi siis pitkällä tähtäimellä lähestyä lukua 1. Taulukossa luvut on vihreällä pohjalla, mikäli ko. luku on keskimääräistä parempi. Koko Veikkausliigan scoring-% oli 28,7 % ja vastaavasti save-% 71,3 %.
TPS oli tällä mittarilla "epäonnekas", mutta kun katsotaan muita edellä esitettyjä mittareita, niin TPS oli kauden 2014 selkeästi kehnoin joukkue ja ansaitsi jäädä viimeiseksi. HJK:n PDO on 1,12, mutta edellisten vertailujen ja analyysien perusteella voisi myös väittää, että HJK:n keskimääräinen laukaus (ja laukaisija) oli vastustajaa laadukkaampi. Huomattavaa on, että vastustajien laukauksista vain joka viides meni HJK:n maaliin. Kuten edellä huomattiin, niin SJK:n laukausmäärät olivat melko alhaisia kärkipään joukkueelle ja PDO:n perusteella joukkue olikin "onnekas". Pelkkien lukujen perusteella siis SJK ei ehkä ansainnut niin hyvää pistesaalista, kuin mitä se kaudella 2014 sai.
Nämä mittarit ovat ehkä mielenkiintoisempia tarkasteltuna kauden aikana (tällöin voidaan löytää joukkueita, jotka ovat olleet siihen asti onnekkaita ja tulevat todennäköisesti tippumaan sarjataulukossa loppukaudella). Tarkoitukseni onkin seurata kauden 2015 osalta näitä lukuja seuraavassa postauksessa ja mahdollisesti myös tehdä tarkempi analyysi PDO:n joukkueittaisesta kehityksestä kauden 2014 aikana.
Lopuksi vielä lyhyt katsaus syöttömääriin joukkueittain:
Kuvassa on vaaka-akselilla syöttöjen määrä / ottelu, pystyakselilla syöttöjen määrä / hallussapitominuutti ja pallon koko kuvastaa joukkueen keskimääräistä pallonhallintaprosenttia (mitä isompi pallo, sitä enemmän joukkue piti palloa hallussaan).
Ideani on tarkastella pelitapahtumia (esim. syöttöjä ja laukauksia) sen valossa, kuinka paljon joukkueella oli pallo hallussaan. Käytännössä homma toimii siis esim näin: HJK:n laukausten määrä / HJK:n pallonhallussapitoaika. Tässä näkökulma on hieman toinen kuin perinteisesti, jolloin verrataan laukausmääriä sellaisenaan. Otetaan esimerkiksi HJK:n ja FC Lahden maalia kohti suuntautuneet laukaukset kaudella 2014. HJK laukoi selvästi eniten kohti maalia, keskimäärin 5,9 kertaa. Lahti taas oli hieman keskikastin yläpuolella noin 4,8 laukausta / ottelu tahdilla.
HJK kuitenkin piti palloa hallussaan selvästi eniten, joten kun tämä aspekti otetaan huomioon, näyttää laukausgraafi hieman erilaiselta:
Tästä voidaan havaita, mitkä joukkueet ovat käyttäneet hallussapitoajan tehokkaimmin, eli laukoneet useimmin per hallittu aika. Häntäpäässä nelikko on sama tehoton ryhmä (TPS, MyPa, SJK & Honka). Sen sijaan esimerkiksi VPS, Lahti, RoPS ja MIFK laukoivat näin mitattuna selvästi "paremmin" kuin perinteisellä laukaus / ottelu -mittarilla.
Tässä vielä summeerauksena yhdisteltyä informaatiota laukausten määrästä ja laadusta:
Kuvassa on vaaka-akselilla laukaukset / hallussapitominuutit, pystyakselilla SoTR (eli laukaisutarkkuus). Pallon koko kuvastaa ottelukohtaisten maalia kohti suuntautuneiden laukausten määrää. Mitä lähempänä kuvan oikeaa yläkulmaa joukkue on, sitä tehokkaammin ja paremmin se laukoi kaudella 2014. TPS erottuu selvästi muista, sillä se oli kaikilla mittareilla sarjan huonoin laukauksissa. HJK erottuu myös joukosta tarkkuudellaan ja laukausten määrällä.
Scoring-%, Save-% ja PDO
Taulukossa on joukkueiden Scoring-%, eli kuinka monta prosenttia maalia kohti menneistä laukauksista meni maaliin, Save-%, eli kuinka monta prosenttia vastustajan maalia kohti menneistä laukauksista ei mennyt maaliin sekä näiden summa, PDO. PDO on muissakin lajeissa käytetty mittari, jonka tarkempi selitys alla on kopioitu täältä (https://jameswgrayson.wordpress.com/2013/12/23/on-the-spread-of-pdo-throughout-a-premiership-season/):
"PDO is the sum of a teams shooting percentage (goals/shots on target) and its save percentage (saves/shots on target against). It treats each shot as having an equal chance of being scored – regardless of location, the shooter, or the identity or position of the ‘keeper and any defenders. Despite this obvious shortcoming it regresses heavily towards the mean – meaning that it has a large luck component. In fact, over the course of a Premiership season, the distance a teams PDO is from 1000 is ~60% luck."
Tässä tapauksessa PDO:n tulisi siis pitkällä tähtäimellä lähestyä lukua 1. Taulukossa luvut on vihreällä pohjalla, mikäli ko. luku on keskimääräistä parempi. Koko Veikkausliigan scoring-% oli 28,7 % ja vastaavasti save-% 71,3 %.
TPS oli tällä mittarilla "epäonnekas", mutta kun katsotaan muita edellä esitettyjä mittareita, niin TPS oli kauden 2014 selkeästi kehnoin joukkue ja ansaitsi jäädä viimeiseksi. HJK:n PDO on 1,12, mutta edellisten vertailujen ja analyysien perusteella voisi myös väittää, että HJK:n keskimääräinen laukaus (ja laukaisija) oli vastustajaa laadukkaampi. Huomattavaa on, että vastustajien laukauksista vain joka viides meni HJK:n maaliin. Kuten edellä huomattiin, niin SJK:n laukausmäärät olivat melko alhaisia kärkipään joukkueelle ja PDO:n perusteella joukkue olikin "onnekas". Pelkkien lukujen perusteella siis SJK ei ehkä ansainnut niin hyvää pistesaalista, kuin mitä se kaudella 2014 sai.
Nämä mittarit ovat ehkä mielenkiintoisempia tarkasteltuna kauden aikana (tällöin voidaan löytää joukkueita, jotka ovat olleet siihen asti onnekkaita ja tulevat todennäköisesti tippumaan sarjataulukossa loppukaudella). Tarkoitukseni onkin seurata kauden 2015 osalta näitä lukuja seuraavassa postauksessa ja mahdollisesti myös tehdä tarkempi analyysi PDO:n joukkueittaisesta kehityksestä kauden 2014 aikana.
Syötöt
Lopuksi vielä lyhyt katsaus syöttömääriin joukkueittain:
Kuvassa on vaaka-akselilla syöttöjen määrä / ottelu, pystyakselilla syöttöjen määrä / hallussapitominuutti ja pallon koko kuvastaa joukkueen keskimääräistä pallonhallintaprosenttia (mitä isompi pallo, sitä enemmän joukkue piti palloa hallussaan).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti