keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Kauden 2016 Veikkausliigan laukaukset

Kirjoitellaanpas vaihteeksi taas laukauksista, kun sain @Minor_LS:n ystävällisesti toimittamana kaikkien joukkueiden laukaisulokaatiot käyttööni. Tästä asiasta on tullut jauhettua jo ehkä liikaakin, mutta laukaisupaikoilla ON merkitystä. Erityisesti tämä näkyy pidemmässä otoksessa, sillä yksittäisessä ottelussa ja jopa yksittäisellä kaudella myös sattumalla on suuri vaikutus tuloksiin.

Yleiskatsaus laukauksiin


Kaudella oli saamani tilaston mukaan yhteensä 4465 laukausta (aineistossa ei ole mukana rangaistuspotkuja). Näistä laukauksista hieman yli joka kolmas (35,3%) suuntautui kohti maalia. Maalia kohti suuntautuneista laukauksista noin joka neljäs (26,3%) meni maaliin ja niin sanottu conversion-%, eli maalit / laukaukset oli 9,3%. 

Veikkausliigan kauden 2016 kaikkien laukausten lähtöpisteet



Todennäköisimmät maalipaikat ovat lähellä ja keskellä ja laukaukset painottuvatkin melko hyvin keskisektoriin. Lähes 40 % kaikista laukauksista tuli kuitenkin joko erittäin kehnosta kulmasta tai todella kaukaa.


Veikkausliigan kauden 2016 kaikkien laukausten conversion-%


Kuva vastaa melko hyvin isommankin aineiston maalitodennäköisyysjakaumaa, mutta toki tuolla on muutamia outliereitä, kuten oikealla ylhäällä. Viestin pitäisi kuitenkin olla melko selkeä, eli rangaistusalueen ulkopuolelta laukominen on hyvin epätodennäköinen tapa tehdä maali. Käytännössä siis noin 40 % Veikkausliigakauden 2016 laukauksista oli sellaisia, joissa maalinteon keskimääräinen todennäköisyys oli selvästi alle 5 %. Toisin päin kääntäen, yhtä maalia kohti tarvittaisiin keskimäärin yli 20 laukausta.

Joukkueiden ottelukohtaisia laukaustilastoja 


Taulukossa on esitetty ottelukohtaisia laukaustilastoja ja tunnuslukuja. Vihreä taustaväri tarkoittaa, että joukkue oli ko. muuttujassa keskimääräistä joukkuetta parempi. Lisäsin taulukon alaosaan myös laukauslokaatioihin liittyviä prosentteja. Nämä luvut kertovat, kuinka suuri osa joukkueen laukauksista tuli oman karkean määritelmäni mukaan erinomaisista, hyvistä tai kohtalaisista paikoista.

KuPS ja Inter laukoivat suhteellisesti eniten erittäin hyvistä paikoista. Molempien kokonaislaukausmäärät olivat kuitenkin heikkoja. Joukkueittain tarkasteltuna laukaisupaikoilla ei näyttäisi olevan selkeää korrelaatiota tarkkuuden tai maalitodennäköisyyden kanssa, mutta osittain kyse on myös sattumasta. Esimerkiksi VPS:n osalta pidän melko epätodennäköisenä, että tuollaiset SoT%(shots on target), scoring ja conversion olisivat kestäviä. Varsinkaan kun laukaukset eivät erityisesti painottuneet maalin läheisyyteen.

Expected goals tai paremminkin "expected goals"


Minulla ei ole käytössäni tätä kirjoitusta varten aineistoa, jonka perusteella voisin laskea tarkempia Expected Goals -todennäköisyyksiä. Tällaiseen malliin tarvittaisiin enemmän dataa sekä tietoa esim. siitä onko laukaus pusku, tuliko se keskityksen vai läpisyötön jälkeen jne. Tälläkin aineistolla pystyin kuitenkin laskemaan karvalakkiversion Expected Goalseista joukkueittain.

Karvalakkimalliani varten tarkastelin kaikkien joukkueiden laukauksia eri lokaatioista sekä ko. lokaatioiden keskimääräistä conversion -prosenttia. Tällä hyvin yksinkertaisella menetelmällä sain seuraavanlaisia lukemia:






Kuva (täppää full screen, niin näkyy paremmin) perustuu joukkueiden omiin laukauksiin ja niiden oletettuihin (expected) maalimääriin Veikkausliigakauden 2016 keskimääräisillä viimeistelyprosenteilla. Kuvasta nähdään, että KuPS laukoi keskimäärin selvästi todennäköisimmistä paikoista ja sen "expg" / shot oli koko Veikkausliigan paras. Tällä mittarilla heikoimmat joukkueet olivat PS Kemi, PK-35, Ilves ja RoPS, joiden "expg" / laukaus jäin noin 0,08 -tasolle. 

Ottelukohtaisesti eniten "maaliodotusta" loivat sarjan kärkijoukkueet IFK Mariehamn, SJK ja HJK. Myös HIFK pääsi melko lähelle tätä kolmikkoa. Kuvassa näkyvä pallon koko (ja lukema joukkueen alapuolella) kertoo koko kauden osalta odotetun maalimäärän. HJK:n olisi män mallin mukaan kuulunut tehdä 45,53 maalia (ei rp), kun se todellisuudessa teki 45 maalia. 

Pallon väri taas kertoo sen, miten joukkue yli- tai alisuoritti suhteessa todelliseen maalimäärään. VPS osuu silmään heti, sillä sen odotettu tehtyjen maalien maalimäärä oli 10 vähemmän kuin toteutunut. Myös SJK ja RoPS tekivät enemmän maaleja, kuin mitä olisi voinut odottaa tämän mallin perusteella.

Malli on siis todella yksinkertaistettu, mutta antaa kuitenkin ihan mielenkiintoisen aspektin. Kokonaistarkastelua ajatellen täytyy tietysti muistaa, että tässä mallissa ei ole mukana vastustajien laukauksia lainkaan, vaan mallinnus on puhtaasti hyökkäystehojen mallinnusta. Puolustuksellakin kun on todellisuudessa merkitystä menestyksessä, niin vastaavan tarkastelu tulisi tehdä myös joukkueen vastustajien laukauksista ja vasta tämän jälkeen saataisiin kokonaiskuva. Valitettavasti minulla ei ole kuitenkaan käytössä tietoa joukkueiden vastustajien laukauksista, joten tämä tarkastelu jäi tekemättä.  

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Veikkausliiga 2016 - Dribbling

Dribbling eli pallon kuljetus on murtavien syöttöjen (key passien) lisäksi toinen hyvä tapa murtautua maalipaikoille. Tein lyhyen katsauksen Veikkausliiga-kauden 2016 dribbling-tilastoihin (pahoittelut finenglskasta) InStat-tilastojen pohjalta.

Most dribbling attempts - Veikkausliiga 2016 season



Eniten kuljetuksia oli VPS:n Pyry Soirilla, mutta Lahden Hostikka oli hyvin lähellä. Luku palkin päässä kertoo yritysten onnistumisprosentin, joten Soiri oli niukasti ykkönen myös onnistuneissa kuljetuksissa. Huikealla lähes 70%:n onnistumisprosentilla suoriutunut Lucas Garcia jäi Soirista vain yhden onnistuneen dribblen päähän. Ilveksen kaksikko (joka oli erinomainen myös key pass -tilastoissa) Soisalo&Tendeng oli myös aivan kärjessä tässä tilastossa.

Tänään keksin vihdoin, että Tableaun voi linkittää tähän bloggeriin. Olen vasta-alkaja Tableaun käytössä, mutta ajattelin silti kokeilla, miten homma toimii.

 

Nyt blogin lukijat saavat myös itse leikkiä aineistolla. Näkisin, että tämä palvelee lukijoita huomattavasti paremmin kuin pelkät staattiset kuvat. Kiitos tästä vinkistä Oskari Karppiselle! Mobiilinäkymä ei oikein skulaa, mutta desktopilla pitäisi onnistua testailut ainakin jotenkin. Laitoin myös suoran linkin Tableauun, jossa toimii paremmin. Klikkaamalla Tableau koko ruudun tilaan näyttäisi kyllä onnistuvan mainiosti myös suoraan tuosta tekstistä. Jätin tarkastelusta kokonaan pois keskuspuolustajat, koska dribbling ei ole heille kovin relevantti mittari.

Kun katsotaan dribbling / 90 minutes tilastoa, niin Lucas Garcia on aika lailla täysin ylivoimainen ykkönen. Interin Nebiri on (taas) kärkipäässä ja hänen jälkeensä tulevat yhdessä ryhmässä koko kauden dribbling -tilastojen kärkipää. Tableaun etu ja hienous on siinä, että aineistoa pystyy tarkastelemaan filttereiden avulla juuri niin kuin haluaa. Voi esimerkiksi klikata pelipaikoista kärkipelaajat (st/fwd) aktiiviseksi, jolloin Tableau korostaa kärjet aineistosta. Lisäksi laitoin tuohon näkyville mediaanit (viivat) sekä ylä- ja alakvartiilit (harmaat alueet kuvassa). Filtterit näyttävät tummemmalla harmaalla aina aktiivisen valitun joukon (esim. hyökkääjien mediaanin ja kvartiilit) sekä vaaleammalla koko aineiston samat luvut. Näin ollen lukija voi helposti vertailla esim. joukkueiden keskimääräisiä lukuja klikkaamalla haluamansa joukkueen aktiiviseksi (highlight team) ja vertaamalla mediaaneja ja kvartiileja.

Pallon koko kertoo koko kauden dribbles-määrän, joka esitettiin myös ylemmässä kuvaajassa. Klikkaamalla aineistosta esimerkiksi LM nähdään, että Tendeng, Odu ja Hostikka olivat kokonaismäärässä parhaat (isoimmat pallot=). Samoin voi yhdellä silmäyksellä nähketkä onnistuivat selvästi keskimääräistä paremmin (yläkvartiilin yläpuolella, eli harmaan alueen yläpuolella) ja kenellä oli keskimääräistä enemmän dribblesejä / 90 minuuttia (tummemman harmaan pystypalkin oikealla puolella). Lukija voi halutessaan myös valita useampia pelipaikkoja, vaikkapa FB/LB ja FB/RB. Näin voi vertailla laitapakkeja kokonaisuutena keskenään. Lisäksi joukkuetarkastelussa harmaiden alueiden (kvartiiliväli) leveys kertoo joukkueen sisäisestä vaihtelusta. Mitä leveämpi alue, sitä enemmän pelaajien välillä oli eroja.

VPS on mielenkiintoinen joukkue, sillä sen pelaajien dribbling-prosentit eivät vaihdelleet juurikaan (kapea vaakapalkki), mutta sen sijaan dribbling-määrät / 90 vaihtelivat huomattavasti (leveä pystypalkki).Osittain tämä johtui toki Soirista, mutta oikeiksi laitapakeiksi listatut Peth ja Lampi olivat selkeästi mediaanin alapuolella omalla pelipaikallaan sekä määrässä että onnistumisprosenteissa.

Toinen erottuva joukkue on Ilves, jonka pelaajat kokonaisuutena jäävät mediaanin alle sekä määrässä että tarkkuudessa, vaikka sillä oli 2 pelaajaa neljän eniten dribblesejä yrittäneen pelaajan joukossa. Luonnollisesti tämä johtuu osin siitä, että mediaani on keskimmäinen havainto ja kun joukkueen dribblesit olivat pääasiassa muutaman pelaajan varassa, niin pelaajatilastojen mediaani jää alhaiseksi. Jakauma oli siis melko vino.

Laitapakeista HJK:hon siirtyvä Pirinen oli ylivoimainen ykkönen, sillä hänellä oli kauden aikana yli 100 yritystä enemmän kuin seuraavalla. Pirinen korvaa Taiwon ja on tässä tarkastelussa hyvin erilainen pelaaja. Taiwo nimittäin jäi dribbling-määrässä noin yhteen neljäsosaan Pirisen lukemista. Taiwon onnistumisprosentti oli kuitenkin hieman parempi.

Hyökkäyspelaajissa on nähtävissä vahvasti kahden tyyppisiä pelaajia. Dribbling-tilastoissa korkealla olevat pelaajat, kuten Assis, Salami jne. ja toisaalta Juho Mäkelän, Lada Lahtisen ja Kalle Multasen kaltaiset pelaajat, jotka eivät käytännössä juuri yrittäneet ja jos yrittivät, niin eivät juuri onnistuneet.

Tämä oli nyt ensimmäinen testi tuoda hieman "interaktiivisuutta" ja analyysimahdollisuutta myös lukijoille. Toivottavasti tästä on jollekin hyötyä ja jatkossa osaan ehkä itsekin paremmin hyödyntää Tableaun tuomia mahdollisuuksia analyysin havainnollistamisessa. 

 

perjantai 9. joulukuuta 2016

"Extra attacking and key passes"

Otsikon mukainen sanahirviö on kummitellut hetken aikaa mielessäni päästyäni tutustumaan tarkempiin Veikkausliigan InStat -tilastoihin. En ole aiemmin löytänyt Optan "key pass"-termin mukaisia tai edes tapaisia tilastoja mistään Veikkausliigan pelaajille tai joukkueille. Nyt kun sain käsiini kauden 2016 Veikkausliigan Instat -tilastot, löysin tämän mielenkiintoisen kategorian, johon InStat kerää jostain syystä yhden kategorian alle kahden tyyppisiä syöttöjä:

Extra-attacking pass – is a smart and timely pass, which improves the attack development, creating "a pre-goal-scoring moment" and leaving behind 3 or more opponent’s players. 

Key pass – is a pass, creating a goal-scoring opportunity. It takes a player one-on-one with the goalkeeper or to a scoring position. This kind of pass usually leaves behind all the opponent’s players.

Nämä ovat siis InStatin määritelmät ko. syötöille. Saamassani aineistossa nämä kaksi kategoriaa on yhdistetty yhdeksi tilastoksi. Käytän tästä tilastosta  tässä kirjoituksessa yksinkertaisuuden vuoksi jatkossa termiä Key Pass ('KP').

Key passes ja korrelaatio maalien kanssa


InStatin kausianalyysissä on monipuolisesti tilastoja koottuna yhteen, mutta jostain syystä täydellisiä laukaustilastoja ei ole kuitenkaan yhdistetty tähän samaan tietokantaan. Oletuksenani oli, että Key Passes olisi mielenkiintoinen tilasto ja että se voisi selittää joukkueiden menestystä hyvin. Tämän testaamiseksi pyöräytin korrelaatiot InStatin ottelukohtaisista tilastoista eri tilastojen ja tehtyjen maalien osalta. Ilokseni havaitsin, että ottelukohtaisista tilastoista KP-tilastot olivat selvästi eniten maalien kanssa korreloineet muuttujat. 

Aineistossa oli mukana myös erityyppisten laukausten määrä (ei kuitenkaan maalia kohti suuntautuneet). Se, että KP-tilasto korreloi tehtyjen maalien kanssa selvästi paremmin kuin laukaukset kertoo jo itsessään jotain tämän tilaston olennaisuudesta. Key Passesin ero muihin aineiston tilastoihin oli jopa erittäin selkeä (accurate KP-tilaston korrelaatio tehtyjen maalien kanssa oli 0,39), joten päätin tarkastella kauden 2016 KP-tilastoja hieman tarkemmin. 

 

Key Passes - pelaajien syöttömäärät ja tarkkuudet


Tarkastelen aluksi Key Passeja pelaajatasolla koko kauden osalta ja sen jälkeen vielä hieman tarkemmin sekä per 90 minuuttia lukujen ja syöttötarkkuuden osalta.

Kauden 2016 Key Pass attempts - top25 


Ilveksen Tendeng oli täysin ylivoimainen KP-yritysten määrässä, sillä ero toiseksi eniten syöttöyrityksiä tehneeseen Nikolai Alhoon oli 31 yritystä. Tendengin KP-syöttötarkkuus ei ollut kuitenkaan kovinkaan hyvällä tasolla, sillä vain 44,2% yrityksistä onnistui. 


Kauden 2016 Accurate Key Passes - top25 



Tendeng oli ykkönen myös onnistuneiden Key Passien määrässä, mutta ero ei ollut enää niin selvä kuin yrityksissä. Viisi pelaajaa (Kaufmann, Soisalo, Atom, Salami ja Ristola) onnistuivat Key Passeissaan yli 60 prosenttisesti, jota voidaan pitää hyvänä suorituksena. Ilveksen KP-tilastojen kärkisijoja valloittaneiden Tendengin ja Soisalon lisäksi myös ensi kaudeksi seuraan siirtyvä Tuco löytyy listoilta melko korkealta.

 Kauden 2016 Accurate Key Passes per 90 minuuttia - top25



Per 90 minuuttia tarkastelussa löytyy uusia nimiä kärkisijoilta (minimi 360 pelattua minuuttia kauden aikana). Interissä 469 minuuttia pelannut Nebihi oli tämän tilaston ylivoimainen ykkönen, sillä ero Kaufmanniin oli suurempi kuin Kaufmannin ero tilaston 25. pelaajaan, Jovoviciin. Listalta löytyy myös uusia kotimaisiakin nimiä, kuten Eero Peltonen, Mikko Kuningas, Roni Peiponen ja Lassi Lappalainen. Sivuhuomiona todettakoon, että Lappalaisen tilastot näyttävät muutenkin oikein mielenkiintoisilta, joten jännä nähdä miten ura tuosta kehittyy.


 Kauden 2016 Key Passien osuus kaikista syötöistä (top 20)



 
   
Kuvassa on plotattu kauden 2016 20 suhteellisesti eniten Key Passeja antanutta pelaajaa (minimi 20 KP-syöttöyritystä). Pystyakselilla on siis Key Passien osuus kaikista pelaajan antamista syötöistä ja vaaka-akselilla KP-syöttötarkkuus. Nebihi on kärjessä myös tässä tilastossa. Kolmen pelaajan syöttöyrityksistä yli joka kymmenes oli Key Pass (Nebihi, Sihvola ja Juuti). Mielenkiintoisesti kolme Ilveksen pelaajaa on viiden kärjessä, eli Juutin lisäksi jo edellä mainitut Tendeng ja Soisalo. Ilves löytyykin kolmantena joukkueiden KP-tilastoissa, joissa HJK on ykkösenä sekä määrässä että tarkkuudessa.


Kauden 2016 Joukkueiden Key Passes



VPS on ollut usein framilla sekä @Minor_LS:n että Oskari Karppisen kauden jälkeisissä analyyseissä. Tässä löytyi jälleen yksi uusi tilasto, jossa VPS erottuu muista joukkueista. Toki Key Passes on vain yksi osatekijä joukkueiden menestyksessä, mutta VPS:n vähäiset laukausmäärät ovat varmasti osin seurausta vähäisestä murtavien syöttöjen määrästä. Pallonhallinnasta ja suuresta syöttömäärästä huolimatta varsinaisille maalipaikoille VPS pääsi melko harvoin. 
 


 

lauantai 26. marraskuuta 2016

HJK 2016 - lyhyt katsaus laukaisuvalikoimaan

Laukaisuvalikoima on ollut jo pidempään omasta näkökulmastani erittäin kiinnostava jalkapallotilastojen yksityiskohta. Asia on ns. tilastoihmisten piirissä hyvinkin läpikäyty, mutta tuntuu siltä, että keskimäärin asian merkitystä ei olla sisäistetty. Yksinkertaistettuna asia on jotakuinkin näin: boxin ulkopuolelta ei juuri kannata laukoa.

HJK:n pelitilannelaukaukset 2016


Havainnollistaakseni asiaa HJK-esimerkin kautta, tehdään katsaus HJK:n kauden 2016 pelitilannelaukauksiin. Kyseessä siis ns. open play, eli laukaukset, jotka eivät tulleet erikoistilanteista (kulmat, vaparit) tai niiden jatkotilanteista.

HJK:lla oli @MinorLS:n tilastojen mukaan yhteensä 349 pelitilannelaukausta ja ne jakautuivat ylläolevan kuvan mukaisesti kentän eri sektoreille. Alin lukema (2%) kuvastaa kaikkien muualta kuin kuvassa näkyvien alueiden laukauksia. Kuvaa tarkasteltaessa voidaan todeta, että laukauksista suurin osa näyttäisi tulevan keskisektorilta, mikä on luonnollisesti hyvä asia. Maalin välittömästä läheisyydestä tulevien laukausten määrä on kuitenkin melko pieni. 

Tarkempaa analysointia varten tein myös kuvan maalia kohti suuntautuneista laukauksista ja niiden lokaatioista:

Kuvan prosentit kertovat kuinka suuri osa ko. alueelta lähteneistä laukauksista meni maalia kohti. Tässä joidenkin alueiden vähäinen laukaisumäärä hieman sotkee tuloksia, mutta perushavainto on selkeä: läheltä ja keskeltä osutaan paremmin maalipuiden väliin. Tämä on tietenkin odotettavaakin, mutta vielä mielenkiintoisemmaksi tarkastelu saadaan, kun katsotaan conversion-prosentteja (conversion-% = maalit / kaikki laukaukset).


Viimeistelyprosentti näyttääkin jo selkeästi karun totuuden. Yhtä poikkeusta lukuunottamatta (kuvan vasemmalla laidalla) kaikki maalit tulivat joko boxin sisältä tai keskeltä sen välittömästä läheisyydestä.

Laukaisuvalikoimasta voidaankin tarkemman analyysin perusteella todeta, että sitä voitaisiin parantaa jopa merkittävästi. HJK:n kauden 2016 pelitilannelaukauksista useampi kuin joka neljäs (27,2%) lauottiin ylläolevan laukaisukartan ulkoreunalla olevista lokaatioista. Näistä 95:stä (yhdeksänkymmentäviisi) laukauksesta 1 (YKSI) meni maaliin.


Kaikista pelitilannelaukauksista 35% suuntautui maalia kohti, kun laukaisukartan reuna-alueiden vedoista 27,4% meni kohti maalia. Huomattavasti dramaattisempi ero nähdään scoring-prosentissa (scoring-% = maalit / maalia kohti suuntautuneet laukaukset), jossa reuna-alueiden maalia kohti menneistä vedoista vain 3,8% meni maaliin. Näin suurta eroa selittää tottakai osittain myös sattuma, mutta johtopäätöksen pitäisi olla silti melko selkeä ja helppo: huonoista sektoreista pitäisi laukoa selvästi vähemmän. 

Kaudella 2016 joka neljäs veto tuli erittäin epätodennäköisistä laukaisupaikoista. Laukaisuvalikoimaa parantamalla olisi siis mahdollista lisätä oman joukkueen maaliodotusta jopa merkittävästi. Minulla ei tietenkään ole tietoa siitä, miten paljon valmentajat näihin asioihin harjoituksissa ja game planningissään kiinnittävät huomiota, mutta pitkässä juoksussa tällaisilla, melko perustason asioilla on erittäin suuri vaikutus joukkueen menestykseen.

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

HJK - laukausanalyysiä kaudelta 2016

Tässä luvatusti katsausta menneen kauden (2016) HJK:n laukauksiin. Yksityiskohtaisemman aineiston sain käyttäjältä @Minor_LS . Suuret kiitokset! 

Minulla ei valitettavasti ollut käytössä tarkempaa vertailukelpoista aineistoa muiden Veikkausliiga-joukkueiden osalta, joten joukkuetason vertailut perustuvat Ottelukeskuksesta keräämiinii aineistoihin muiden joukkueiden laukauksista. Samasta syystä en voi myöskään vertailla HJK:n pelaajia muiden joukkueiden pelaajiin, mutta joukkueen sisäistä vertailua näillä voi toki tehdä.mön jutun lopussa keskityn muutaman hyökkäyspään pelaajan laukaustilastoihin, mutta jatkossa on tarkoitus katsoa myös vähän tarkemmin myös syöttöjä yms.

Koko joukkueen laukaukset


Aloitetaan  tarkastelemalla koko joukkueen laukauksia. Instatin tilastojen mukaan HJK laukoi eniten laukauksia kaudella 2016, yhteensä 459 kappaletta.


Kokonaislaukausmäärässä ainoastaan IFK Mariehamn pääsi samaan kastiin HJK:n kanssa. Minor_LS:n aineistossa HJK:lla oli hieman enemmän laukauksia ja luotan enemmän hänen aineistoonsa kuin Instatin / Ottelukeskuksen, mutta joukkuevertailussa jouduin käyttämään Ottelukeskuksen aineistoa

Yhteenvetona voidaan todeta, että kokonaislaukausten määrä ei ollut HJK:n suurin ongelma. Kokonaislaukausmäärä oli suurempi kuin kaudella 2015 (459 vs. 424), mutta päästetyt laukaukset kasvoivat edelliskauden 312 laukauksesta 372:een laukaukseen. Vastustajat pääsivätkin laukomaan HJK:ta vastaan huomattavasti useammin, kuin esimerkiksi SJK:ta vastaan.

Maalia kohti suuntautuneissa laukauksissa tilanne kehittyi huomattavasti heikommin:

 
Tässä HJK jäi selvästi jälkeen SJK:sta ja IFK Mariehamnista, mutta myös edelliskaudesta. HJK:n laukauksista vain 33% suuntautui kohti vastustajan maalia, kun Veikkausliigan keskiarvo oli 35,3% ja HJK:n lukema kaudella 2015 oli 37%. HJK:n tehokkuus (scoring-%, eli se kuinka monta prosenttia maalia kohti menneistä laukauksista meni maaliin) sen sijaan parani merkittävästi kaudella 2016. Scoring-% nousi kauden 2015 melko keskinkertaisesta 28,5 prosentista Veikkausliigan parhaaseen 34,4 prosenttiin. Kun Veikkausliigan keskimääräinen taso on pyörinyt viime vuosina 27-29 prosentin tuntumassa, niin voidaan hyvin todeta, että HJK:n kausi 2016 olisi ollut vielä synkempi, mikäli joukkueen viimeistelyprosentti ei olisi ollut niin poikkeuksellisen hyvä kuin mitä se lopulta oli. HJK:n scoring-% oli selkeästi sarjan paras ennen VPS:ää ja SJK:ta (n. 33% molemmat). Muut joukkueet jäivät kauas tästä kolmikosta viimeistelytarkkuudessaan.

Sivuhuomautuksena muuten ensimmäisessä kuvassa räikeästi erottuvan VPS:n luvuista sen verran, että joukkueen laukauksista kaudella 2016 44,3% suuntautui maalia kohti. Ero toiseksi parhaaseen joukkueeseen Ropsiin (38,9%) oli valtava. Kun tähän yhdistää vielä VPS:n kovan scoring-prosentin, niin on melko helppo ennustaa, että VPS:llä voi olla vaikea toistaa tämän kauden erinomainen menestys ensi kaudella. Täytyy kuitenkin huomioida se, että minulla ei ole käytössäni tarkempia tietoja VPS:n laukauksista ja niiden lokaatioista. Mikäli suurin osa laukauksista oli hyvästä sektorista ja tämä on valmennuksellisesti harkittua ja tarkoituksenmukaista, niin tällöin "on target-%" ja scoring-% voivat jatkossakin olla keskimääräistä paremmalla tasolla. Matemaattisesti tarkasteltuna tällainen taktiikka olisi jopa järkevä strategia. Vähemmän laukauksia, mutta hyvistä paikoista on parempi kuin enemmän laukauksia heikommista paikoista, koska tällöin varianssi pienenee ja oman menestyksen todennäköisyys on hieman parempi.

HJK:n pelaajien laukaukset


Siirrytäänpäs sitten HJK:n pelaajakohtaiseen dataan, jonka sain käyttööni. Olenkin näistä jo jotain laitellut twitteriin, mutta ajattelin vielä käydä hieman kokonaisvaltaisemmin läpi tämän erinomaisen aineiston. Keskityn tässä erityisesti pelitilannelaukauksiin, ja jätän mahdolliset erikoistilanteet (kulmat, niiden jälkitilanteet, suorat vaparit, epäsuorat vaparit) toiseen tarkasteluun.

HJK:lla oli aineiston mukaan 349 pelitilannelaukausta (open play shot):

Kuvassa on esitetty pelaajakohtainen pelitilannelaukausten määrä (x-akseli) sekä prosenttiosuus kaikista HJK:n kauden 2016 pelitilannelaukauksista. Kuvasta näkyy hyvin, mikä Alfredo Moreloksen merkitys joukkueelle oli. Lähes joka kolmas laukaus tuli Moreloksen toimesta. Yhden hyökkääjän taktiikasta johtuen esimerkiksi Mikael Forssellin osuus laukauksista jäi todella alhaiseksi, vaikka Miklun tehokkuus oli erinomaisella tasolla niinä harvoina kertoina kun hän pääsi vähänkään pidemmäksi aikaa kentälle.

Jotta pelaajien tilastoja voidaan paremmin vertailla, kannattaa käyttää per 90 minuuttia lukuja. Eli tällöin kaikki tilastot yhteismitallistetaan ja vertailu helpottuu.

 

Mensah rikkoo vertailun, koska hänellä oli pelaamissaan 17 minuutissa 2 pelitilannelaukausta. Moreloksen lukema 3,81 on minuuttimäärä huomioiden erittäin korkea, kuten aiemmista kuvista saattoi arvatakin. Seuraavat pelaajat ovat melko tasaisena ryhmänä huomattavasti Moreloksen perässä. Tämä ryhmä koostuu pääosin muista hyökkäyspelaajista. Lähes kahden laukauksen ero / 90 minuuttia on todella iso. Jos pelaajilla olisi esim. 30% scoring-%, niin Moreloksen muita suurempi laukaisuvolyymi tarkoittaisi noin 0,5 maalia per ottelu enemmän kuin muilla hyökkäyspelaajilla. Tästä herääkin kysymys, että oliko Moreloksen laukaisuvalikoima huono, eli preferoiko hän volyymiä laadun sijasta? Tarkastelen alla tarkemmin ensin Moreloksen, ja sitten muutaman eniten pelitilannelaukauksia laukoneen pelaajan lukuja.

Morelos - pelitilannelaukaukset 2016


 

Ylläolevan kuvan prosentit kertovat kuinka monta prosenttia Moreloksen pelitilannelaukauksista lähti mistäkin päin kenttää. Suurin osa laukauksista tuli 16-alueen sisältä, valtaosin hyvistä maalitekosektoreista. 

Morelos laukoi kuitenkin omaan makuuni vähän turhan paljon kauempaa ja huonoista kulmista. Lähes kaikki Moreloksen maalit tulivat laukauksista, jotka lähtivät hyvästä sektorista ja melko läheltä maalia. Moreloksella oli sen verran paljon laukauksia, että hänen osaltaan voidaan myös tarkastella laukausten maalitodennäköisyyksiä. Alla olevasta kartasta nähdään Moreloksen pelitilannelaukausten maalin todennäköisyys (eli maalit per alue / laukaukset per alue):




 
Kuten maalien jakaumaa havainnollistava kuva osoittaa, painottuivat maaliin menneet laukaukset keskelle ja maalin lähistölle.  Laukausvalikoima on sellainen asia, että pelaajaa valmentamalla sitä voitaisiin vielä entisestään parantaa. Mikäli hyvin epätodennäköisiä kaukolaukauksia jätettäisiin laukomatta vaikkapa 50% kerroista, voitaisiin todennäköisesti lisätä oman joukkueen menestysmahdollisuuksia jopa merkittävästi.

Edellä todettiin, että HJK joukkueena oli tällä kaudella scoring-prosentissaan omilla luvuillaan, mutta Morelos pisti isosta laukausmäärästään huolimatta vielä selvästi HJK:n keskimääräistä tasoa paremmaksi. Pelitilannelaukausten tarkkuus (on target-%) oli sekin hyvää tasoa. 

Tanaka - pelitilannelaukaukset 2016


Atomilla oli HJK:n toiseksi eniten pelitilannelaukauksia, vaikka kokonaislaukausmäärissä hän oli vasta 5.  sijalla.


Atomin laukaukset tulivat pääosin kauempaa kuin Moreloksen, mutta melko keskeltä. Myös hänen kohdallaan numerot ovat erinomaisella tasolla. Laukaukset eivät menneet maalia kohti aivan yhtä tarkasti kuin Moreloksella, mutta viimeistelyprosentti oli Morelostakin parempi (41,7%).

Alho - pelitilannelaukaukset 2016


Nikolai Alholla oli kolmanneksi eniten pelitilannelaukauksia ja toiseksi eniten laukauksia. Alho on laitapelaaja, mikä näkyy myös hänen laukaisukartassaan:


Valtaosa laukauksista tuli oikealta puolelta, mutta mikä merkittävämpää, Alhon laukauksista selvästi suurempi osa tuli huomattavasti kauempaa kuin Atomin tai Moreloksen laukaukset. Alhon laukaisutarkkuus oli hyvä, mutta viimeistelyprosentti melko heikko (14,3%). Omaan silmään näytti, että Alhon laukaukset eivät tällä kaudella olleet ihan yhtä hyviä kuin aiemmin ja tilastot tukevat tätä näköhavaintoa ainakin siinä mielessä, että maalia kohti menneistä laukauksistakaan kovin moni ei mennyt sisään.

Odu - pelitilannelaukaukset 2016


Odu pelasi vasemmalla laidalla ja tämä myös näkyy selvästi kartasta:


Odun kartan tekee mielenkiintoiseksi se, että hänellä näytti olleen selkeästi suosikkipaikka, josta laukaus useimmiten lähti. Useampi kuin joka 5. laukaus lähti samalta pieneltä alueelta rankkarialueen sisältä. Näissä on toki varmasti pientä heittoa, koska laukaukset on poimittu Ottelukeskuksen pikkuruudusta, mutta tästä huolimatta mielenkiintoinen huomio. Myös Odun laukaukset menivät maalia kohti hyvällä prosentilla. Scoring-% oli jopa naurettavan kova.

Yhteenveto


Näiden neljän pelaajan laukausten tilastoanalyysin perusteella syypäät heikkoon kauteen löytyvät jostain toisaalta. Toki olisi mukava vertailla muiden joukkueiden hyökkäyspelaajien vastaavia lukuja HJK:n nelikkoon, mutta oikeastaan ainoa vähän huonompi lukema nelikossa oli Nikolai Alhon scoring-%. 

Kuten alussa todettiin HJK:n scoring-% kokonaisuutena oli Veikkausliigan paras, joten on erittäin vaikea moittia hyökkäyspään pelaajia kovinkaan paljoa. Suurempi ongelma oli se, että vain Morelos ja Odu pelasivat yli 70% mahdollisista minuuteista ja että Atomin korvaajana peluutettiin Kolehmaista, joka ei missään nimessä ole omimmillaan tuossa roolissa. Kolen anti maalintekopuolella oli heikko, mutta Atomia "reilumpi" vertailu olisi hänen osaltaan keskikentän pohjan pelaajat, sillä 10-paikan pelaajaksi Kolehmaisesta ei ole.