keskiviikko 9. marraskuuta 2016

HJK - laukausanalyysiä kaudelta 2016

Tässä luvatusti katsausta menneen kauden (2016) HJK:n laukauksiin. Yksityiskohtaisemman aineiston sain käyttäjältä @Minor_LS . Suuret kiitokset! 

Minulla ei valitettavasti ollut käytössä tarkempaa vertailukelpoista aineistoa muiden Veikkausliiga-joukkueiden osalta, joten joukkuetason vertailut perustuvat Ottelukeskuksesta keräämiinii aineistoihin muiden joukkueiden laukauksista. Samasta syystä en voi myöskään vertailla HJK:n pelaajia muiden joukkueiden pelaajiin, mutta joukkueen sisäistä vertailua näillä voi toki tehdä.mön jutun lopussa keskityn muutaman hyökkäyspään pelaajan laukaustilastoihin, mutta jatkossa on tarkoitus katsoa myös vähän tarkemmin myös syöttöjä yms.

Koko joukkueen laukaukset


Aloitetaan  tarkastelemalla koko joukkueen laukauksia. Instatin tilastojen mukaan HJK laukoi eniten laukauksia kaudella 2016, yhteensä 459 kappaletta.


Kokonaislaukausmäärässä ainoastaan IFK Mariehamn pääsi samaan kastiin HJK:n kanssa. Minor_LS:n aineistossa HJK:lla oli hieman enemmän laukauksia ja luotan enemmän hänen aineistoonsa kuin Instatin / Ottelukeskuksen, mutta joukkuevertailussa jouduin käyttämään Ottelukeskuksen aineistoa

Yhteenvetona voidaan todeta, että kokonaislaukausten määrä ei ollut HJK:n suurin ongelma. Kokonaislaukausmäärä oli suurempi kuin kaudella 2015 (459 vs. 424), mutta päästetyt laukaukset kasvoivat edelliskauden 312 laukauksesta 372:een laukaukseen. Vastustajat pääsivätkin laukomaan HJK:ta vastaan huomattavasti useammin, kuin esimerkiksi SJK:ta vastaan.

Maalia kohti suuntautuneissa laukauksissa tilanne kehittyi huomattavasti heikommin:

 
Tässä HJK jäi selvästi jälkeen SJK:sta ja IFK Mariehamnista, mutta myös edelliskaudesta. HJK:n laukauksista vain 33% suuntautui kohti vastustajan maalia, kun Veikkausliigan keskiarvo oli 35,3% ja HJK:n lukema kaudella 2015 oli 37%. HJK:n tehokkuus (scoring-%, eli se kuinka monta prosenttia maalia kohti menneistä laukauksista meni maaliin) sen sijaan parani merkittävästi kaudella 2016. Scoring-% nousi kauden 2015 melko keskinkertaisesta 28,5 prosentista Veikkausliigan parhaaseen 34,4 prosenttiin. Kun Veikkausliigan keskimääräinen taso on pyörinyt viime vuosina 27-29 prosentin tuntumassa, niin voidaan hyvin todeta, että HJK:n kausi 2016 olisi ollut vielä synkempi, mikäli joukkueen viimeistelyprosentti ei olisi ollut niin poikkeuksellisen hyvä kuin mitä se lopulta oli. HJK:n scoring-% oli selkeästi sarjan paras ennen VPS:ää ja SJK:ta (n. 33% molemmat). Muut joukkueet jäivät kauas tästä kolmikosta viimeistelytarkkuudessaan.

Sivuhuomautuksena muuten ensimmäisessä kuvassa räikeästi erottuvan VPS:n luvuista sen verran, että joukkueen laukauksista kaudella 2016 44,3% suuntautui maalia kohti. Ero toiseksi parhaaseen joukkueeseen Ropsiin (38,9%) oli valtava. Kun tähän yhdistää vielä VPS:n kovan scoring-prosentin, niin on melko helppo ennustaa, että VPS:llä voi olla vaikea toistaa tämän kauden erinomainen menestys ensi kaudella. Täytyy kuitenkin huomioida se, että minulla ei ole käytössäni tarkempia tietoja VPS:n laukauksista ja niiden lokaatioista. Mikäli suurin osa laukauksista oli hyvästä sektorista ja tämä on valmennuksellisesti harkittua ja tarkoituksenmukaista, niin tällöin "on target-%" ja scoring-% voivat jatkossakin olla keskimääräistä paremmalla tasolla. Matemaattisesti tarkasteltuna tällainen taktiikka olisi jopa järkevä strategia. Vähemmän laukauksia, mutta hyvistä paikoista on parempi kuin enemmän laukauksia heikommista paikoista, koska tällöin varianssi pienenee ja oman menestyksen todennäköisyys on hieman parempi.

HJK:n pelaajien laukaukset


Siirrytäänpäs sitten HJK:n pelaajakohtaiseen dataan, jonka sain käyttööni. Olenkin näistä jo jotain laitellut twitteriin, mutta ajattelin vielä käydä hieman kokonaisvaltaisemmin läpi tämän erinomaisen aineiston. Keskityn tässä erityisesti pelitilannelaukauksiin, ja jätän mahdolliset erikoistilanteet (kulmat, niiden jälkitilanteet, suorat vaparit, epäsuorat vaparit) toiseen tarkasteluun.

HJK:lla oli aineiston mukaan 349 pelitilannelaukausta (open play shot):

Kuvassa on esitetty pelaajakohtainen pelitilannelaukausten määrä (x-akseli) sekä prosenttiosuus kaikista HJK:n kauden 2016 pelitilannelaukauksista. Kuvasta näkyy hyvin, mikä Alfredo Moreloksen merkitys joukkueelle oli. Lähes joka kolmas laukaus tuli Moreloksen toimesta. Yhden hyökkääjän taktiikasta johtuen esimerkiksi Mikael Forssellin osuus laukauksista jäi todella alhaiseksi, vaikka Miklun tehokkuus oli erinomaisella tasolla niinä harvoina kertoina kun hän pääsi vähänkään pidemmäksi aikaa kentälle.

Jotta pelaajien tilastoja voidaan paremmin vertailla, kannattaa käyttää per 90 minuuttia lukuja. Eli tällöin kaikki tilastot yhteismitallistetaan ja vertailu helpottuu.

 

Mensah rikkoo vertailun, koska hänellä oli pelaamissaan 17 minuutissa 2 pelitilannelaukausta. Moreloksen lukema 3,81 on minuuttimäärä huomioiden erittäin korkea, kuten aiemmista kuvista saattoi arvatakin. Seuraavat pelaajat ovat melko tasaisena ryhmänä huomattavasti Moreloksen perässä. Tämä ryhmä koostuu pääosin muista hyökkäyspelaajista. Lähes kahden laukauksen ero / 90 minuuttia on todella iso. Jos pelaajilla olisi esim. 30% scoring-%, niin Moreloksen muita suurempi laukaisuvolyymi tarkoittaisi noin 0,5 maalia per ottelu enemmän kuin muilla hyökkäyspelaajilla. Tästä herääkin kysymys, että oliko Moreloksen laukaisuvalikoima huono, eli preferoiko hän volyymiä laadun sijasta? Tarkastelen alla tarkemmin ensin Moreloksen, ja sitten muutaman eniten pelitilannelaukauksia laukoneen pelaajan lukuja.

Morelos - pelitilannelaukaukset 2016


 

Ylläolevan kuvan prosentit kertovat kuinka monta prosenttia Moreloksen pelitilannelaukauksista lähti mistäkin päin kenttää. Suurin osa laukauksista tuli 16-alueen sisältä, valtaosin hyvistä maalitekosektoreista. 

Morelos laukoi kuitenkin omaan makuuni vähän turhan paljon kauempaa ja huonoista kulmista. Lähes kaikki Moreloksen maalit tulivat laukauksista, jotka lähtivät hyvästä sektorista ja melko läheltä maalia. Moreloksella oli sen verran paljon laukauksia, että hänen osaltaan voidaan myös tarkastella laukausten maalitodennäköisyyksiä. Alla olevasta kartasta nähdään Moreloksen pelitilannelaukausten maalin todennäköisyys (eli maalit per alue / laukaukset per alue):




 
Kuten maalien jakaumaa havainnollistava kuva osoittaa, painottuivat maaliin menneet laukaukset keskelle ja maalin lähistölle.  Laukausvalikoima on sellainen asia, että pelaajaa valmentamalla sitä voitaisiin vielä entisestään parantaa. Mikäli hyvin epätodennäköisiä kaukolaukauksia jätettäisiin laukomatta vaikkapa 50% kerroista, voitaisiin todennäköisesti lisätä oman joukkueen menestysmahdollisuuksia jopa merkittävästi.

Edellä todettiin, että HJK joukkueena oli tällä kaudella scoring-prosentissaan omilla luvuillaan, mutta Morelos pisti isosta laukausmäärästään huolimatta vielä selvästi HJK:n keskimääräistä tasoa paremmaksi. Pelitilannelaukausten tarkkuus (on target-%) oli sekin hyvää tasoa. 

Tanaka - pelitilannelaukaukset 2016


Atomilla oli HJK:n toiseksi eniten pelitilannelaukauksia, vaikka kokonaislaukausmäärissä hän oli vasta 5.  sijalla.


Atomin laukaukset tulivat pääosin kauempaa kuin Moreloksen, mutta melko keskeltä. Myös hänen kohdallaan numerot ovat erinomaisella tasolla. Laukaukset eivät menneet maalia kohti aivan yhtä tarkasti kuin Moreloksella, mutta viimeistelyprosentti oli Morelostakin parempi (41,7%).

Alho - pelitilannelaukaukset 2016


Nikolai Alholla oli kolmanneksi eniten pelitilannelaukauksia ja toiseksi eniten laukauksia. Alho on laitapelaaja, mikä näkyy myös hänen laukaisukartassaan:


Valtaosa laukauksista tuli oikealta puolelta, mutta mikä merkittävämpää, Alhon laukauksista selvästi suurempi osa tuli huomattavasti kauempaa kuin Atomin tai Moreloksen laukaukset. Alhon laukaisutarkkuus oli hyvä, mutta viimeistelyprosentti melko heikko (14,3%). Omaan silmään näytti, että Alhon laukaukset eivät tällä kaudella olleet ihan yhtä hyviä kuin aiemmin ja tilastot tukevat tätä näköhavaintoa ainakin siinä mielessä, että maalia kohti menneistä laukauksistakaan kovin moni ei mennyt sisään.

Odu - pelitilannelaukaukset 2016


Odu pelasi vasemmalla laidalla ja tämä myös näkyy selvästi kartasta:


Odun kartan tekee mielenkiintoiseksi se, että hänellä näytti olleen selkeästi suosikkipaikka, josta laukaus useimmiten lähti. Useampi kuin joka 5. laukaus lähti samalta pieneltä alueelta rankkarialueen sisältä. Näissä on toki varmasti pientä heittoa, koska laukaukset on poimittu Ottelukeskuksen pikkuruudusta, mutta tästä huolimatta mielenkiintoinen huomio. Myös Odun laukaukset menivät maalia kohti hyvällä prosentilla. Scoring-% oli jopa naurettavan kova.

Yhteenveto


Näiden neljän pelaajan laukausten tilastoanalyysin perusteella syypäät heikkoon kauteen löytyvät jostain toisaalta. Toki olisi mukava vertailla muiden joukkueiden hyökkäyspelaajien vastaavia lukuja HJK:n nelikkoon, mutta oikeastaan ainoa vähän huonompi lukema nelikossa oli Nikolai Alhon scoring-%. 

Kuten alussa todettiin HJK:n scoring-% kokonaisuutena oli Veikkausliigan paras, joten on erittäin vaikea moittia hyökkäyspään pelaajia kovinkaan paljoa. Suurempi ongelma oli se, että vain Morelos ja Odu pelasivat yli 70% mahdollisista minuuteista ja että Atomin korvaajana peluutettiin Kolehmaista, joka ei missään nimessä ole omimmillaan tuossa roolissa. Kolen anti maalintekopuolella oli heikko, mutta Atomia "reilumpi" vertailu olisi hänen osaltaan keskikentän pohjan pelaajat, sillä 10-paikan pelaajaksi Kolehmaisesta ei ole.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti