Blogi on ollut tauolla pidempään, mutta nyt kun sain ystävällisesti twitterkäyttäjältä @Minor_LS (kannattaa ottaa myös blogi seurantaan osoitteessa: https://minorleaguesoccer.wordpress.com/) HJK:n laukaisudatan, niin innostuin tekemään postauksen HJK:n kaudesta 2016. Siellä on näköjään kirjoiteltu HJK:sta samaan aikaan, joten kannattaa ehdottomasti suunnata myös tänne:
https://minorleaguesoccer.wordpress.com/2016/11/09/2016-veikkausliiga-review-hjk/
Olen kerännyt Instatin datan Veikkausliigan ottelukeskuksesta ja käyttänyt sitä tässä kirjoituksessa vertaillessani HJK:n tilastoja muihin joukkueisiin.
https://minorleaguesoccer.wordpress.com/2016/11/09/2016-veikkausliiga-review-hjk/
Olen kerännyt Instatin datan Veikkausliigan ottelukeskuksesta ja käyttänyt sitä tässä kirjoituksessa vertaillessani HJK:n tilastoja muihin joukkueisiin.
HJK 2016 - vertailua muihin joukkueisiin
Katsotaan ensin, miten HJK:n kausi sujui "perinteisten" käyttämieni mittareiden valossa (SoTR, TSR, PDO jne.). Mikäli lyhenteet eivät ole tuttuja, suosittelen vakaasti tutustumaan aiheeseen hieman, joko aiempien blogikirjoitusteni tai esim. tämän sivun avulla http://statsbomb.com/stat-definitions/.
Pelkästään pelattujen otteluiden perusteella (kabinettipäätöksiä ei huomioida) sarjataulukko olisi näyttänyt tältä:
HJK:n osalta sijoitus tässä "todellisessa" sarjataulukossa olisi siis ollut yhden sijan heikompi.
Jos tarkastellaan kautta maalia kohti suuntautuneiden laukausten ja PDO:n osalta, niin tilanne näyttää tältä:
Yksinkertaistetusti sanottuna "hyvänä" joukkueena voidaan pitää sellaista, jolla oli koko kauden osalta enemmän laukauksia kohti maalia, kuin vastustajillaan (SoTR > 0,50). "Onnekkaana" joukkuetta voi pitää, jos sen PDO oli selvästi suurempi kuin 1,0. Kuva osoittaa selkeästi, että näillä mittareilla kauden kaksi parasta joukkuetta olivat SJK ja IFM Mariehamn. HJK niputtautuu seuraavaan kastiin RoPS:n ja Ilveksen kanssa. Jos katsotaan myös kokonaislaukausten suhdetta vastustajan laukauksiin (TSR), niin kokonaiskuva näyttää tältä:
Johtopäätös on tästäkin melko samanlainen, eli samat kaksi joukkuetta erottuvat edelleen selvästi muista, ja HJK löytyy seuraavasta kastista. MinorLS:n blogissa oli erittäin hyvää ja lukemisen arvoista analyysiä ExpG-lukemista (https://minorleaguesoccer.wordpress.com/2016/11/03/2016-veikkausliiga-review-ifk-mariehamn/) ja myös siinä tarkastelussa HJK tuli SJK:n ja IFK Mariehamnin perässä. ExPG-tarkastelussa pyritään huomioimaan pelkkien laukausten lisäksi myös muun muassa se, mistä laukaukset tulevat. ExpG-tarkastelu on siis ainakin teoriassa huomattavasti parempi tarkastelutapa, kuin pelkät laukaisumäärät.
Syöttömäärässä / ottelu HJK oli Veikkausliigan kolmas 413 syötön keskimääräisellä lukemallaan. Edellä olivat vain VPS ja SJK. VPS:n lukeman tekee erittäin mielenkiintoiseksi se, että VPS:n syöttömäärä kaudella 2015 oli sarjan toiseksi alhaisin, 303 syöttöä per peli. Pelityylissä tapahtui VPS:n osalta siis lähes täydellinen muutos verrattuna edelliskauteen, mutta ei siitä tässä sen enempää.
HJK:n kauden 2016 syöttölukemat olivat säännönmukaisesti edelliskautta heikompia: oma syöttötarkkuus heikkeni 83,4%:sta 81,9%:iin ja vastustajien syöttötarkkuus parani 78,2%:sta 79,6%:iin. Myös HJK:n syöttöjen lukumäärä putosi edelliskauden lähes 500 syötöstä / ottelu hieman yli 400 syöttöön / ottelu.
Kokonaisuutena tämän lyhyen tilastotarkastelun perusteella voidaan sanoa, että HJK:n kausi 2016 ei sujunut läheskään odotusten mukaisesti. Koko kauden tilastojen perusteella SJK ja IFK Mariehamn olivat yksiselitteisesti kaksi parasta joukkuetta.
HJK:n kausi lässähti selvästi loppua kohti. Osittain syynä olivat loukkaantumiset avainpelaajistossa, mutta kuten seuraavasta kuvasta nähdään, tuli ensimmäinen hiipuminen jo paljon ennen syksyä.
Kuvassa on esitetty 5 ottelun liukuvat keskiarvot, jotta yksittäisten otteluiden vaikutus vähenisi ja viimeaikainen trendinomainen kehitys nähtäisiin paremmin. Laukaisutilastojen valossa ensimmäinen "notkahdus" tapahtui jo ennen kauden puoliväliä (vasemmanpuoleinen keltainen alue). Loppukaudesta nähtiin mielenkiintoinen vuoristorata, kun laukaustilastot (SoTR) ensin paranivat selvästi, kunnes aivan lopuksi valuivat taas selvästi 50%:n alapuolelle. PDO:n heikkeneminen samaan aikaan kun SoTR parani teki sen, että tulokset eivät kuitenkaan parantuneet, vaan maalisuhde (goal ratio) heikkeni laukaustilastoista huolimatta.
PDO:ssa on kaksi komponenttia: torjunta-% ja maalinteko-%. Seuraava kuva avaa vähän tarkemmin mikä notkahdusten taustalla oli.
Kuvasta näkyy, että alkukaudesta HJK:n viimeistely oli koko ajan keskimääräistä parempaa. Ensimmäinen notkahdus selittyy laukausmäärien heikkenemisen lisäksi sillä, että scoring-% putosi suunnilleen Veikkausliigan keskimääräiselle tasolle. Loppukauden notkahduksessa torjunta-% sukelsi huimasti, kunnes aivan lopussa taas lähti yhdessä scoring-%:n kanssa nousuun.
HJK:n kausi oli pettymys kokonaisuutena. Mestaruus meni toisen kerran peräkkäin toisaalle, eikä HJK olisi sitä esitystensä perusteella edes ansainnut. Seuraavassa blogi-kirjoituksessani analysoin HJK:n kautta @MinorLS:n laukaisudatan avulla. Täytyy tietysti muistaa, että laukaukset ovat vain osa totuutta ja pelitavalla ynnä muilla tekijöillä (tuuria unohtamatta) on iso vaikutus yksittäisen jalkapallo-ottelun tulokseen. Käytössäni oleva data on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen ja sen perusteella voidaan vertailla HJK:n pelaajien esityksiä toisiinsa.
HJK:n osalta sijoitus tässä "todellisessa" sarjataulukossa olisi siis ollut yhden sijan heikompi.
Jos tarkastellaan kautta maalia kohti suuntautuneiden laukausten ja PDO:n osalta, niin tilanne näyttää tältä:
Yksinkertaistetusti sanottuna "hyvänä" joukkueena voidaan pitää sellaista, jolla oli koko kauden osalta enemmän laukauksia kohti maalia, kuin vastustajillaan (SoTR > 0,50). "Onnekkaana" joukkuetta voi pitää, jos sen PDO oli selvästi suurempi kuin 1,0. Kuva osoittaa selkeästi, että näillä mittareilla kauden kaksi parasta joukkuetta olivat SJK ja IFM Mariehamn. HJK niputtautuu seuraavaan kastiin RoPS:n ja Ilveksen kanssa. Jos katsotaan myös kokonaislaukausten suhdetta vastustajan laukauksiin (TSR), niin kokonaiskuva näyttää tältä:
Johtopäätös on tästäkin melko samanlainen, eli samat kaksi joukkuetta erottuvat edelleen selvästi muista, ja HJK löytyy seuraavasta kastista. MinorLS:n blogissa oli erittäin hyvää ja lukemisen arvoista analyysiä ExpG-lukemista (https://minorleaguesoccer.wordpress.com/2016/11/03/2016-veikkausliiga-review-ifk-mariehamn/) ja myös siinä tarkastelussa HJK tuli SJK:n ja IFK Mariehamnin perässä. ExPG-tarkastelussa pyritään huomioimaan pelkkien laukausten lisäksi myös muun muassa se, mistä laukaukset tulevat. ExpG-tarkastelu on siis ainakin teoriassa huomattavasti parempi tarkastelutapa, kuin pelkät laukaisumäärät.
Syöttömäärässä / ottelu HJK oli Veikkausliigan kolmas 413 syötön keskimääräisellä lukemallaan. Edellä olivat vain VPS ja SJK. VPS:n lukeman tekee erittäin mielenkiintoiseksi se, että VPS:n syöttömäärä kaudella 2015 oli sarjan toiseksi alhaisin, 303 syöttöä per peli. Pelityylissä tapahtui VPS:n osalta siis lähes täydellinen muutos verrattuna edelliskauteen, mutta ei siitä tässä sen enempää.
HJK:n kauden 2016 syöttölukemat olivat säännönmukaisesti edelliskautta heikompia: oma syöttötarkkuus heikkeni 83,4%:sta 81,9%:iin ja vastustajien syöttötarkkuus parani 78,2%:sta 79,6%:iin. Myös HJK:n syöttöjen lukumäärä putosi edelliskauden lähes 500 syötöstä / ottelu hieman yli 400 syöttöön / ottelu.
Kokonaisuutena tämän lyhyen tilastotarkastelun perusteella voidaan sanoa, että HJK:n kausi 2016 ei sujunut läheskään odotusten mukaisesti. Koko kauden tilastojen perusteella SJK ja IFK Mariehamn olivat yksiselitteisesti kaksi parasta joukkuetta.
HJK:n tilastojen kehitys kauden 2016 aikana
HJK:n kausi lässähti selvästi loppua kohti. Osittain syynä olivat loukkaantumiset avainpelaajistossa, mutta kuten seuraavasta kuvasta nähdään, tuli ensimmäinen hiipuminen jo paljon ennen syksyä.
Kuvassa on esitetty 5 ottelun liukuvat keskiarvot, jotta yksittäisten otteluiden vaikutus vähenisi ja viimeaikainen trendinomainen kehitys nähtäisiin paremmin. Laukaisutilastojen valossa ensimmäinen "notkahdus" tapahtui jo ennen kauden puoliväliä (vasemmanpuoleinen keltainen alue). Loppukaudesta nähtiin mielenkiintoinen vuoristorata, kun laukaustilastot (SoTR) ensin paranivat selvästi, kunnes aivan lopuksi valuivat taas selvästi 50%:n alapuolelle. PDO:n heikkeneminen samaan aikaan kun SoTR parani teki sen, että tulokset eivät kuitenkaan parantuneet, vaan maalisuhde (goal ratio) heikkeni laukaustilastoista huolimatta.
PDO:ssa on kaksi komponenttia: torjunta-% ja maalinteko-%. Seuraava kuva avaa vähän tarkemmin mikä notkahdusten taustalla oli.
Kuvasta näkyy, että alkukaudesta HJK:n viimeistely oli koko ajan keskimääräistä parempaa. Ensimmäinen notkahdus selittyy laukausmäärien heikkenemisen lisäksi sillä, että scoring-% putosi suunnilleen Veikkausliigan keskimääräiselle tasolle. Loppukauden notkahduksessa torjunta-% sukelsi huimasti, kunnes aivan lopussa taas lähti yhdessä scoring-%:n kanssa nousuun.
Yhteenveto
HJK:n kausi oli pettymys kokonaisuutena. Mestaruus meni toisen kerran peräkkäin toisaalle, eikä HJK olisi sitä esitystensä perusteella edes ansainnut. Seuraavassa blogi-kirjoituksessani analysoin HJK:n kautta @MinorLS:n laukaisudatan avulla. Täytyy tietysti muistaa, että laukaukset ovat vain osa totuutta ja pelitavalla ynnä muilla tekijöillä (tuuria unohtamatta) on iso vaikutus yksittäisen jalkapallo-ottelun tulokseen. Käytössäni oleva data on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen ja sen perusteella voidaan vertailla HJK:n pelaajien esityksiä toisiinsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti