keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Kauden 2016 Veikkausliigan laukaukset

Kirjoitellaanpas vaihteeksi taas laukauksista, kun sain @Minor_LS:n ystävällisesti toimittamana kaikkien joukkueiden laukaisulokaatiot käyttööni. Tästä asiasta on tullut jauhettua jo ehkä liikaakin, mutta laukaisupaikoilla ON merkitystä. Erityisesti tämä näkyy pidemmässä otoksessa, sillä yksittäisessä ottelussa ja jopa yksittäisellä kaudella myös sattumalla on suuri vaikutus tuloksiin.

Yleiskatsaus laukauksiin


Kaudella oli saamani tilaston mukaan yhteensä 4465 laukausta (aineistossa ei ole mukana rangaistuspotkuja). Näistä laukauksista hieman yli joka kolmas (35,3%) suuntautui kohti maalia. Maalia kohti suuntautuneista laukauksista noin joka neljäs (26,3%) meni maaliin ja niin sanottu conversion-%, eli maalit / laukaukset oli 9,3%. 

Veikkausliigan kauden 2016 kaikkien laukausten lähtöpisteet



Todennäköisimmät maalipaikat ovat lähellä ja keskellä ja laukaukset painottuvatkin melko hyvin keskisektoriin. Lähes 40 % kaikista laukauksista tuli kuitenkin joko erittäin kehnosta kulmasta tai todella kaukaa.


Veikkausliigan kauden 2016 kaikkien laukausten conversion-%


Kuva vastaa melko hyvin isommankin aineiston maalitodennäköisyysjakaumaa, mutta toki tuolla on muutamia outliereitä, kuten oikealla ylhäällä. Viestin pitäisi kuitenkin olla melko selkeä, eli rangaistusalueen ulkopuolelta laukominen on hyvin epätodennäköinen tapa tehdä maali. Käytännössä siis noin 40 % Veikkausliigakauden 2016 laukauksista oli sellaisia, joissa maalinteon keskimääräinen todennäköisyys oli selvästi alle 5 %. Toisin päin kääntäen, yhtä maalia kohti tarvittaisiin keskimäärin yli 20 laukausta.

Joukkueiden ottelukohtaisia laukaustilastoja 


Taulukossa on esitetty ottelukohtaisia laukaustilastoja ja tunnuslukuja. Vihreä taustaväri tarkoittaa, että joukkue oli ko. muuttujassa keskimääräistä joukkuetta parempi. Lisäsin taulukon alaosaan myös laukauslokaatioihin liittyviä prosentteja. Nämä luvut kertovat, kuinka suuri osa joukkueen laukauksista tuli oman karkean määritelmäni mukaan erinomaisista, hyvistä tai kohtalaisista paikoista.

KuPS ja Inter laukoivat suhteellisesti eniten erittäin hyvistä paikoista. Molempien kokonaislaukausmäärät olivat kuitenkin heikkoja. Joukkueittain tarkasteltuna laukaisupaikoilla ei näyttäisi olevan selkeää korrelaatiota tarkkuuden tai maalitodennäköisyyden kanssa, mutta osittain kyse on myös sattumasta. Esimerkiksi VPS:n osalta pidän melko epätodennäköisenä, että tuollaiset SoT%(shots on target), scoring ja conversion olisivat kestäviä. Varsinkaan kun laukaukset eivät erityisesti painottuneet maalin läheisyyteen.

Expected goals tai paremminkin "expected goals"


Minulla ei ole käytössäni tätä kirjoitusta varten aineistoa, jonka perusteella voisin laskea tarkempia Expected Goals -todennäköisyyksiä. Tällaiseen malliin tarvittaisiin enemmän dataa sekä tietoa esim. siitä onko laukaus pusku, tuliko se keskityksen vai läpisyötön jälkeen jne. Tälläkin aineistolla pystyin kuitenkin laskemaan karvalakkiversion Expected Goalseista joukkueittain.

Karvalakkimalliani varten tarkastelin kaikkien joukkueiden laukauksia eri lokaatioista sekä ko. lokaatioiden keskimääräistä conversion -prosenttia. Tällä hyvin yksinkertaisella menetelmällä sain seuraavanlaisia lukemia:






Kuva (täppää full screen, niin näkyy paremmin) perustuu joukkueiden omiin laukauksiin ja niiden oletettuihin (expected) maalimääriin Veikkausliigakauden 2016 keskimääräisillä viimeistelyprosenteilla. Kuvasta nähdään, että KuPS laukoi keskimäärin selvästi todennäköisimmistä paikoista ja sen "expg" / shot oli koko Veikkausliigan paras. Tällä mittarilla heikoimmat joukkueet olivat PS Kemi, PK-35, Ilves ja RoPS, joiden "expg" / laukaus jäin noin 0,08 -tasolle. 

Ottelukohtaisesti eniten "maaliodotusta" loivat sarjan kärkijoukkueet IFK Mariehamn, SJK ja HJK. Myös HIFK pääsi melko lähelle tätä kolmikkoa. Kuvassa näkyvä pallon koko (ja lukema joukkueen alapuolella) kertoo koko kauden osalta odotetun maalimäärän. HJK:n olisi män mallin mukaan kuulunut tehdä 45,53 maalia (ei rp), kun se todellisuudessa teki 45 maalia. 

Pallon väri taas kertoo sen, miten joukkue yli- tai alisuoritti suhteessa todelliseen maalimäärään. VPS osuu silmään heti, sillä sen odotettu tehtyjen maalien maalimäärä oli 10 vähemmän kuin toteutunut. Myös SJK ja RoPS tekivät enemmän maaleja, kuin mitä olisi voinut odottaa tämän mallin perusteella.

Malli on siis todella yksinkertaistettu, mutta antaa kuitenkin ihan mielenkiintoisen aspektin. Kokonaistarkastelua ajatellen täytyy tietysti muistaa, että tässä mallissa ei ole mukana vastustajien laukauksia lainkaan, vaan mallinnus on puhtaasti hyökkäystehojen mallinnusta. Puolustuksellakin kun on todellisuudessa merkitystä menestyksessä, niin vastaavan tarkastelu tulisi tehdä myös joukkueen vastustajien laukauksista ja vasta tämän jälkeen saataisiin kokonaiskuva. Valitettavasti minulla ei ole kuitenkaan käytössä tietoa joukkueiden vastustajien laukauksista, joten tämä tarkastelu jäi tekemättä.  

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Veikkausliiga 2016 - Dribbling

Dribbling eli pallon kuljetus on murtavien syöttöjen (key passien) lisäksi toinen hyvä tapa murtautua maalipaikoille. Tein lyhyen katsauksen Veikkausliiga-kauden 2016 dribbling-tilastoihin (pahoittelut finenglskasta) InStat-tilastojen pohjalta.

Most dribbling attempts - Veikkausliiga 2016 season



Eniten kuljetuksia oli VPS:n Pyry Soirilla, mutta Lahden Hostikka oli hyvin lähellä. Luku palkin päässä kertoo yritysten onnistumisprosentin, joten Soiri oli niukasti ykkönen myös onnistuneissa kuljetuksissa. Huikealla lähes 70%:n onnistumisprosentilla suoriutunut Lucas Garcia jäi Soirista vain yhden onnistuneen dribblen päähän. Ilveksen kaksikko (joka oli erinomainen myös key pass -tilastoissa) Soisalo&Tendeng oli myös aivan kärjessä tässä tilastossa.

Tänään keksin vihdoin, että Tableaun voi linkittää tähän bloggeriin. Olen vasta-alkaja Tableaun käytössä, mutta ajattelin silti kokeilla, miten homma toimii.

 

Nyt blogin lukijat saavat myös itse leikkiä aineistolla. Näkisin, että tämä palvelee lukijoita huomattavasti paremmin kuin pelkät staattiset kuvat. Kiitos tästä vinkistä Oskari Karppiselle! Mobiilinäkymä ei oikein skulaa, mutta desktopilla pitäisi onnistua testailut ainakin jotenkin. Laitoin myös suoran linkin Tableauun, jossa toimii paremmin. Klikkaamalla Tableau koko ruudun tilaan näyttäisi kyllä onnistuvan mainiosti myös suoraan tuosta tekstistä. Jätin tarkastelusta kokonaan pois keskuspuolustajat, koska dribbling ei ole heille kovin relevantti mittari.

Kun katsotaan dribbling / 90 minutes tilastoa, niin Lucas Garcia on aika lailla täysin ylivoimainen ykkönen. Interin Nebiri on (taas) kärkipäässä ja hänen jälkeensä tulevat yhdessä ryhmässä koko kauden dribbling -tilastojen kärkipää. Tableaun etu ja hienous on siinä, että aineistoa pystyy tarkastelemaan filttereiden avulla juuri niin kuin haluaa. Voi esimerkiksi klikata pelipaikoista kärkipelaajat (st/fwd) aktiiviseksi, jolloin Tableau korostaa kärjet aineistosta. Lisäksi laitoin tuohon näkyville mediaanit (viivat) sekä ylä- ja alakvartiilit (harmaat alueet kuvassa). Filtterit näyttävät tummemmalla harmaalla aina aktiivisen valitun joukon (esim. hyökkääjien mediaanin ja kvartiilit) sekä vaaleammalla koko aineiston samat luvut. Näin ollen lukija voi helposti vertailla esim. joukkueiden keskimääräisiä lukuja klikkaamalla haluamansa joukkueen aktiiviseksi (highlight team) ja vertaamalla mediaaneja ja kvartiileja.

Pallon koko kertoo koko kauden dribbles-määrän, joka esitettiin myös ylemmässä kuvaajassa. Klikkaamalla aineistosta esimerkiksi LM nähdään, että Tendeng, Odu ja Hostikka olivat kokonaismäärässä parhaat (isoimmat pallot=). Samoin voi yhdellä silmäyksellä nähketkä onnistuivat selvästi keskimääräistä paremmin (yläkvartiilin yläpuolella, eli harmaan alueen yläpuolella) ja kenellä oli keskimääräistä enemmän dribblesejä / 90 minuuttia (tummemman harmaan pystypalkin oikealla puolella). Lukija voi halutessaan myös valita useampia pelipaikkoja, vaikkapa FB/LB ja FB/RB. Näin voi vertailla laitapakkeja kokonaisuutena keskenään. Lisäksi joukkuetarkastelussa harmaiden alueiden (kvartiiliväli) leveys kertoo joukkueen sisäisestä vaihtelusta. Mitä leveämpi alue, sitä enemmän pelaajien välillä oli eroja.

VPS on mielenkiintoinen joukkue, sillä sen pelaajien dribbling-prosentit eivät vaihdelleet juurikaan (kapea vaakapalkki), mutta sen sijaan dribbling-määrät / 90 vaihtelivat huomattavasti (leveä pystypalkki).Osittain tämä johtui toki Soirista, mutta oikeiksi laitapakeiksi listatut Peth ja Lampi olivat selkeästi mediaanin alapuolella omalla pelipaikallaan sekä määrässä että onnistumisprosenteissa.

Toinen erottuva joukkue on Ilves, jonka pelaajat kokonaisuutena jäävät mediaanin alle sekä määrässä että tarkkuudessa, vaikka sillä oli 2 pelaajaa neljän eniten dribblesejä yrittäneen pelaajan joukossa. Luonnollisesti tämä johtuu osin siitä, että mediaani on keskimmäinen havainto ja kun joukkueen dribblesit olivat pääasiassa muutaman pelaajan varassa, niin pelaajatilastojen mediaani jää alhaiseksi. Jakauma oli siis melko vino.

Laitapakeista HJK:hon siirtyvä Pirinen oli ylivoimainen ykkönen, sillä hänellä oli kauden aikana yli 100 yritystä enemmän kuin seuraavalla. Pirinen korvaa Taiwon ja on tässä tarkastelussa hyvin erilainen pelaaja. Taiwo nimittäin jäi dribbling-määrässä noin yhteen neljäsosaan Pirisen lukemista. Taiwon onnistumisprosentti oli kuitenkin hieman parempi.

Hyökkäyspelaajissa on nähtävissä vahvasti kahden tyyppisiä pelaajia. Dribbling-tilastoissa korkealla olevat pelaajat, kuten Assis, Salami jne. ja toisaalta Juho Mäkelän, Lada Lahtisen ja Kalle Multasen kaltaiset pelaajat, jotka eivät käytännössä juuri yrittäneet ja jos yrittivät, niin eivät juuri onnistuneet.

Tämä oli nyt ensimmäinen testi tuoda hieman "interaktiivisuutta" ja analyysimahdollisuutta myös lukijoille. Toivottavasti tästä on jollekin hyötyä ja jatkossa osaan ehkä itsekin paremmin hyödyntää Tableaun tuomia mahdollisuuksia analyysin havainnollistamisessa. 

 

perjantai 9. joulukuuta 2016

"Extra attacking and key passes"

Otsikon mukainen sanahirviö on kummitellut hetken aikaa mielessäni päästyäni tutustumaan tarkempiin Veikkausliigan InStat -tilastoihin. En ole aiemmin löytänyt Optan "key pass"-termin mukaisia tai edes tapaisia tilastoja mistään Veikkausliigan pelaajille tai joukkueille. Nyt kun sain käsiini kauden 2016 Veikkausliigan Instat -tilastot, löysin tämän mielenkiintoisen kategorian, johon InStat kerää jostain syystä yhden kategorian alle kahden tyyppisiä syöttöjä:

Extra-attacking pass – is a smart and timely pass, which improves the attack development, creating "a pre-goal-scoring moment" and leaving behind 3 or more opponent’s players. 

Key pass – is a pass, creating a goal-scoring opportunity. It takes a player one-on-one with the goalkeeper or to a scoring position. This kind of pass usually leaves behind all the opponent’s players.

Nämä ovat siis InStatin määritelmät ko. syötöille. Saamassani aineistossa nämä kaksi kategoriaa on yhdistetty yhdeksi tilastoksi. Käytän tästä tilastosta  tässä kirjoituksessa yksinkertaisuuden vuoksi jatkossa termiä Key Pass ('KP').

Key passes ja korrelaatio maalien kanssa


InStatin kausianalyysissä on monipuolisesti tilastoja koottuna yhteen, mutta jostain syystä täydellisiä laukaustilastoja ei ole kuitenkaan yhdistetty tähän samaan tietokantaan. Oletuksenani oli, että Key Passes olisi mielenkiintoinen tilasto ja että se voisi selittää joukkueiden menestystä hyvin. Tämän testaamiseksi pyöräytin korrelaatiot InStatin ottelukohtaisista tilastoista eri tilastojen ja tehtyjen maalien osalta. Ilokseni havaitsin, että ottelukohtaisista tilastoista KP-tilastot olivat selvästi eniten maalien kanssa korreloineet muuttujat. 

Aineistossa oli mukana myös erityyppisten laukausten määrä (ei kuitenkaan maalia kohti suuntautuneet). Se, että KP-tilasto korreloi tehtyjen maalien kanssa selvästi paremmin kuin laukaukset kertoo jo itsessään jotain tämän tilaston olennaisuudesta. Key Passesin ero muihin aineiston tilastoihin oli jopa erittäin selkeä (accurate KP-tilaston korrelaatio tehtyjen maalien kanssa oli 0,39), joten päätin tarkastella kauden 2016 KP-tilastoja hieman tarkemmin. 

 

Key Passes - pelaajien syöttömäärät ja tarkkuudet


Tarkastelen aluksi Key Passeja pelaajatasolla koko kauden osalta ja sen jälkeen vielä hieman tarkemmin sekä per 90 minuuttia lukujen ja syöttötarkkuuden osalta.

Kauden 2016 Key Pass attempts - top25 


Ilveksen Tendeng oli täysin ylivoimainen KP-yritysten määrässä, sillä ero toiseksi eniten syöttöyrityksiä tehneeseen Nikolai Alhoon oli 31 yritystä. Tendengin KP-syöttötarkkuus ei ollut kuitenkaan kovinkaan hyvällä tasolla, sillä vain 44,2% yrityksistä onnistui. 


Kauden 2016 Accurate Key Passes - top25 



Tendeng oli ykkönen myös onnistuneiden Key Passien määrässä, mutta ero ei ollut enää niin selvä kuin yrityksissä. Viisi pelaajaa (Kaufmann, Soisalo, Atom, Salami ja Ristola) onnistuivat Key Passeissaan yli 60 prosenttisesti, jota voidaan pitää hyvänä suorituksena. Ilveksen KP-tilastojen kärkisijoja valloittaneiden Tendengin ja Soisalon lisäksi myös ensi kaudeksi seuraan siirtyvä Tuco löytyy listoilta melko korkealta.

 Kauden 2016 Accurate Key Passes per 90 minuuttia - top25



Per 90 minuuttia tarkastelussa löytyy uusia nimiä kärkisijoilta (minimi 360 pelattua minuuttia kauden aikana). Interissä 469 minuuttia pelannut Nebihi oli tämän tilaston ylivoimainen ykkönen, sillä ero Kaufmanniin oli suurempi kuin Kaufmannin ero tilaston 25. pelaajaan, Jovoviciin. Listalta löytyy myös uusia kotimaisiakin nimiä, kuten Eero Peltonen, Mikko Kuningas, Roni Peiponen ja Lassi Lappalainen. Sivuhuomiona todettakoon, että Lappalaisen tilastot näyttävät muutenkin oikein mielenkiintoisilta, joten jännä nähdä miten ura tuosta kehittyy.


 Kauden 2016 Key Passien osuus kaikista syötöistä (top 20)



 
   
Kuvassa on plotattu kauden 2016 20 suhteellisesti eniten Key Passeja antanutta pelaajaa (minimi 20 KP-syöttöyritystä). Pystyakselilla on siis Key Passien osuus kaikista pelaajan antamista syötöistä ja vaaka-akselilla KP-syöttötarkkuus. Nebihi on kärjessä myös tässä tilastossa. Kolmen pelaajan syöttöyrityksistä yli joka kymmenes oli Key Pass (Nebihi, Sihvola ja Juuti). Mielenkiintoisesti kolme Ilveksen pelaajaa on viiden kärjessä, eli Juutin lisäksi jo edellä mainitut Tendeng ja Soisalo. Ilves löytyykin kolmantena joukkueiden KP-tilastoissa, joissa HJK on ykkösenä sekä määrässä että tarkkuudessa.


Kauden 2016 Joukkueiden Key Passes



VPS on ollut usein framilla sekä @Minor_LS:n että Oskari Karppisen kauden jälkeisissä analyyseissä. Tässä löytyi jälleen yksi uusi tilasto, jossa VPS erottuu muista joukkueista. Toki Key Passes on vain yksi osatekijä joukkueiden menestyksessä, mutta VPS:n vähäiset laukausmäärät ovat varmasti osin seurausta vähäisestä murtavien syöttöjen määrästä. Pallonhallinnasta ja suuresta syöttömäärästä huolimatta varsinaisille maalipaikoille VPS pääsi melko harvoin.