Kirjoitellaanpas vaihteeksi taas laukauksista, kun sain @Minor_LS:n ystävällisesti toimittamana kaikkien joukkueiden laukaisulokaatiot käyttööni. Tästä asiasta on tullut jauhettua jo ehkä liikaakin, mutta laukaisupaikoilla ON merkitystä. Erityisesti tämä näkyy pidemmässä otoksessa, sillä yksittäisessä ottelussa ja jopa yksittäisellä kaudella myös sattumalla on suuri vaikutus tuloksiin.
Yleiskatsaus laukauksiin
Kaudella oli saamani tilaston mukaan yhteensä 4465 laukausta (aineistossa ei ole mukana rangaistuspotkuja). Näistä laukauksista hieman yli joka kolmas (35,3%) suuntautui kohti maalia. Maalia kohti suuntautuneista laukauksista noin joka neljäs (26,3%) meni maaliin ja niin sanottu conversion-%, eli maalit / laukaukset oli 9,3%.
Veikkausliigan kauden 2016 kaikkien laukausten lähtöpisteet
Todennäköisimmät maalipaikat ovat lähellä ja keskellä ja laukaukset painottuvatkin melko hyvin keskisektoriin. Lähes 40 % kaikista laukauksista tuli kuitenkin joko erittäin kehnosta kulmasta tai todella kaukaa.
Veikkausliigan kauden 2016 kaikkien laukausten conversion-%
Kuva vastaa melko hyvin isommankin aineiston maalitodennäköisyysjakaumaa, mutta toki tuolla on muutamia outliereitä, kuten oikealla ylhäällä. Viestin pitäisi kuitenkin olla melko selkeä, eli rangaistusalueen ulkopuolelta laukominen on hyvin epätodennäköinen tapa tehdä maali. Käytännössä siis noin 40 % Veikkausliigakauden 2016 laukauksista oli sellaisia, joissa maalinteon keskimääräinen todennäköisyys oli selvästi alle 5 %. Toisin päin kääntäen, yhtä maalia kohti tarvittaisiin keskimäärin yli 20 laukausta.
Joukkueiden ottelukohtaisia laukaustilastoja
Taulukossa on esitetty ottelukohtaisia laukaustilastoja ja tunnuslukuja. Vihreä taustaväri tarkoittaa, että joukkue oli ko. muuttujassa keskimääräistä joukkuetta parempi. Lisäsin taulukon alaosaan myös laukauslokaatioihin liittyviä prosentteja. Nämä luvut kertovat, kuinka suuri osa joukkueen laukauksista tuli oman karkean määritelmäni mukaan erinomaisista, hyvistä tai kohtalaisista paikoista.
KuPS ja Inter laukoivat suhteellisesti eniten erittäin hyvistä paikoista. Molempien kokonaislaukausmäärät olivat kuitenkin heikkoja. Joukkueittain tarkasteltuna laukaisupaikoilla ei näyttäisi olevan selkeää korrelaatiota tarkkuuden tai maalitodennäköisyyden kanssa, mutta osittain kyse on myös sattumasta. Esimerkiksi VPS:n osalta pidän melko epätodennäköisenä, että tuollaiset SoT%(shots on target), scoring ja conversion olisivat kestäviä. Varsinkaan kun laukaukset eivät erityisesti painottuneet maalin läheisyyteen.
Expected goals tai paremminkin "expected goals"
Minulla ei ole käytössäni tätä kirjoitusta varten aineistoa, jonka perusteella voisin laskea tarkempia Expected Goals -todennäköisyyksiä. Tällaiseen malliin tarvittaisiin enemmän dataa sekä tietoa esim. siitä onko laukaus pusku, tuliko se keskityksen vai läpisyötön jälkeen jne. Tälläkin aineistolla pystyin kuitenkin laskemaan karvalakkiversion Expected Goalseista joukkueittain.
Karvalakkimalliani varten tarkastelin kaikkien joukkueiden laukauksia eri lokaatioista sekä ko. lokaatioiden keskimääräistä conversion -prosenttia. Tällä hyvin yksinkertaisella menetelmällä sain seuraavanlaisia lukemia:
Kuva (täppää full screen, niin näkyy paremmin) perustuu joukkueiden omiin laukauksiin ja niiden oletettuihin (expected) maalimääriin Veikkausliigakauden 2016 keskimääräisillä viimeistelyprosenteilla. Kuvasta nähdään, että KuPS laukoi keskimäärin selvästi todennäköisimmistä paikoista ja sen "expg" / shot oli koko Veikkausliigan paras. Tällä mittarilla heikoimmat joukkueet olivat PS Kemi, PK-35, Ilves ja RoPS, joiden "expg" / laukaus jäin noin 0,08 -tasolle.
Ottelukohtaisesti eniten "maaliodotusta" loivat sarjan kärkijoukkueet IFK Mariehamn, SJK ja HJK. Myös HIFK pääsi melko lähelle tätä kolmikkoa. Kuvassa näkyvä pallon koko (ja lukema joukkueen alapuolella) kertoo koko kauden osalta odotetun maalimäärän. HJK:n olisi tämän mallin mukaan kuulunut tehdä 45,53 maalia (ei rp), kun se todellisuudessa teki 45 maalia.
Pallon väri taas kertoo sen, miten joukkue yli- tai alisuoritti suhteessa todelliseen maalimäärään. VPS osuu silmään heti, sillä sen odotettu tehtyjen maalien maalimäärä oli 10 vähemmän kuin toteutunut. Myös SJK ja RoPS tekivät enemmän maaleja, kuin mitä olisi voinut odottaa tämän mallin perusteella.
Malli on siis todella yksinkertaistettu, mutta antaa kuitenkin ihan mielenkiintoisen aspektin. Kokonaistarkastelua ajatellen täytyy tietysti muistaa, että tässä mallissa ei ole mukana vastustajien laukauksia lainkaan, vaan mallinnus on puhtaasti hyökkäystehojen mallinnusta. Puolustuksellakin kun on todellisuudessa merkitystä menestyksessä, niin vastaavan tarkastelu tulisi tehdä myös joukkueen vastustajien laukauksista ja vasta tämän jälkeen saataisiin kokonaiskuva. Valitettavasti minulla ei ole kuitenkaan käytössä tietoa joukkueiden vastustajien laukauksista, joten tämä tarkastelu jäi tekemättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti