HJK 2014 vs HJK 2015

HJK:n kausi 2015 on ollut toistaiseksi pettymys niin pelillisesti kuin myös tuloksellisesti. Loukkaantumiset ovat vaivanneet joukkuetta jo lähes uskomattomalla tavalla, kun avainpelaajia on tippunut kauden mittaa jatkuvasti. Kuinka kausi sitten on sujunut verrattuna edelliseen? Ajattelin tehdä tässä vaiheessa pienen katsauksen siihen, miten kauden 2015 tilastot poikkeavat edelliskauden vastaavista. Tilastot kauden 2015 osalta kattavat 27 ensimmäistä peliä (eli SJK-tappio 23.9. ei ole näissä mukana).

Perinteiset tilastot

Aloitetaan tarkastelu ns. perinteisillä tilastoilla. HJK:n nykyinen pelitapa perustuu pallonhallintaan, joten on luontevaa aloittaa katsaus siitä.

Koko kauden pallonhallintaprosenteissa ei ole mitään kovin järisyttäviä eroja. Vuoden 2014 alkukaudesta (HUOM: valmentajana oli Sixten Boström ensimmäiset 5 peliä) HJK hallitsi palloa jonkin verran enemmän kuin tällä kaudella, mutta kauden mittaan erot ovat tasaantuneet ja kauden puolivälin tienoilla vuoden 2015 pallonhallinta-prosentti nousi viime kautisen yläpuolelle. 

Ottelukohtaisissa syöttömäärissä ero on kutistunut kauden mittaa käytännössä olemattomaksi. HJK on nakuttanut keskimäärin noin 500 syöttöä omille / ottelu sekä tällä että viime kaudella. Näiden tilastojen osalta HJK:n pelitapa vaikuttaisi siis melko samankaltaiselta kuin viime kaudella.

Laukausmäärissä sen sijaa aletaan nähdä jo jonkinlaisia eroavaisuuksia. Ensimmäistä peliä lukuunottamatta HJK:n tämän kauden laukausmäärät ovat olleet viime kautista alemmalla tasolla. Ero näyttäisi olevan selkeämpi kokonaislaukausmäärissä - kauden 2014 joukkue laukoi noin 2 kertaa / ottelu useammin. Kuvasta nähdään, että myös maalia kohti suuntautuneita laukauksia on tullut vähemmän, suhteellisesti mitattuna ero on ollut jopa kokonaislaukausmäärää suurempi. Kokonaislaukausmäärä kaudella 2015 on toistaiseksi ollut noin 18 % viime kauden vastaavaa ajankohtaa alhaisempi ja maalia kohti suuntautuneissa laukauksissa ero on noin 22 %.

Myös vastustajien laukaisumäärät ovat olleet viime kautista alhaisempia. Vastustajien kokonaislaukausmäärä on noin 10 % alhaisempi ja maalia kohti suuntautuneita laukauksia on tullut noin 13 % vähemmän kuin edelliskaudella. HJK:n peleissä on siis kokonaisuutena lauottu harvemmin, mutta ero edelliskauteen on suurempi HJK:n omien laukausten määrässä. Pallonhallinnan ja syöttömäärien ollessa suunnilleen edelliskauden tasolla, voidaan todeta, että HJK:n otteluiden laukaisutempo on hidastunut selkeästi. Eli yhtä hallussapitominuuttia ja tehtyä syöttöä kohti laukausten määrä on pienentynyt selvästi.

Tehtyjen ja päästettyjen maalien osalta tilastot ovat samankaltaisia kuin laukausten. HJK:n tehtyjen maalien määrä on tippunut erittäin selvästi, mutta myös päästettyjä maaleja on enemmän. Tästä onkin luonnollisesti seurannut, että myös HJK:n pistemäärät ovat jääneet edelliskauden vauhdista.

Muita tilastoja

Olen täällä blogissa ja Twitterissä tuonut esiin myös muutamia uudempia tilastomittareita. Laukausmääriä tarkastelevat TSR (Total Shots Ratio) ja SoTR (Shots on Target Ratio) kuvaavat omien laukausten ja vastustajien laukausten suhdetta. Jos luku on suurempi kuin 0.5 (tai 50%) tarkoittaa se, että joukkue on laukonut vastustajaansa enemmän. 

HJK on dominoinut laukaisutilastoja viime vuosina. Sekä TSR että SoTR ovat pysyneet selkeästi 50 %:n yläpuolella kahden viime kauden ajan. Verrattuna kauteen 2014 ei HJK ole hallinnut laukaustilastoja aivan yhtä selvästi, mutta erot eivät ole kovinkaan suuria. Tästä voisikin päätellä, että suurimmat selittävät tekijät heikommalle menestykselle löytyvät jostain muualta.

Kuten ylläolevasta kuvasta nähdään, HJK:n ongelma kauden 2014 alkupuolella oli heikko torjuntaprosentti. Tällä kaudella torjuntaprosentti oli aluksi erittäin heikko, nousi sitten vähän ja loppukautta kohti on taas valunut alemmas. Tällä hetkellä torjuntaprosentti on noin 71% kun Veikkausliigan keskimääräinen on 73%. Kaudella 2014 torjuntaprosentti pysyi alkukautta lukuunottamatta koko ajan 80%:n yläpuolella. Kymmenen prosenttiyksikön ero torjuntaprosentissa tarkoittaa noin 0,3-0,4 maalia / ottelu. Koko kauden osalta ero on siis noin 11-12 päästettyä maalia. Tämän kauden torjuntaprosentin ero keskimääräiseen Veikkausliigajoukkueeseen ei ole suuri, mutta verrattuna viime kauteen ero on valtava. Pelkästään maalivahteja ei tästä voida syyttää, sillä myös puolustamisella ja vastustajien laukausten vaarallisuudella on osansa. Kokonaisuutena voidaan kuitenkin sanoa, että kasvanutta päästettyjen maalien määrää selittää vastustajien parempi viimeistely (vastustajien laukausmääräthän olivat jopa edelliskautta alhaisempia).

Maalintekoprosentissa (maalit / maalia kohti suuntautuneet laukaukset) nähdään selvästi laskeva trendi. Kun tähän yhdistetään pienentyneet laukaisumäärät, seurauksena on selkeä lasku tehtyjen maalien määrässä. Huomattavaa on, että HJK:n tämän kauden scoring-% on edelleen Veikkausliigan keskimääräistä korkeampi (28% vs. keskimääräinen 27%). Alkukaudesta scoring-% oli huomattavasti korkeammalla tasolla ja viime peleissä viimeistelytarkkuus on jäänyt myös kauden 2014 tahdista.

Alkukaudesta pisteitä kertyi kohtuullisen hyvään tahtiin huolimatta heikosta torjuntaprosentista. Tämä johtuu siitä, että HJK on hallinnut otteluita ja laukonut vastustajiaan useammin. Alkukaudesta erittäin hyvä viimeistelytarkkuus auttoi pisteiden kerryttämisessä. Nyt kun viimeistelytarkkuus on heikentynyt eikä torjuntaprosentti ole edelliskauden tasolla, ei pisteitäkään ole enää kertynyt entiseen tahtiin. 

Loppukauden heikommat otteet näkyvät selvästi myös tilastoista. Vaikka HJK on edelleen hallinnut laukaustilastoja verrattuna vastustajiinsa, on se altistunut enemmän satunnaisuudelle. Tämä johtuu edelliskautta alhaisemmasta laukausten kokonaismäärästä. Mitä vähemmän laukauksia / ottelu, sitä enemmän myös sattuma vaikuttaa maalimääriin. Nyt kun viimeistely ei ole sujunut alkukauden tahtiin ei maaleja ole enää tullut aiempaan tahtiin.

PDO ja SoTR kuvasta nähdään, että HJK on jäänyt SJK:n tahdista kun mittarina käytetään SoTR:ää. PDO kuvaa scoring-prosentin ja torjuntaprosentin summaa ja koko sarjan osalta PDO on aina 1.0. Mikäli tämä luku on jollain joukkueella selvästi ykkösen yläpuolella, voidaan sanoa, että se on ollut onnekas (ja päinvastoin; osanotot MIFK ja Jaro). HJK:n tämän hetken PDO on 0.99. Luku on tullut loppukaudesta alas (johtuen edellä havaituista torjuntaprosentin ja viimeistelyprosenttien heikkenemisistä), mutta erityisen epäonnisena HJK:ta ei voida PDO:n valossa pitää.