Koripallon analytiikassa on jo pidempään vertailtu numeroita pallonhallintajakson (possessions) avulla. Jalkapallossa vertailussa on tyypillisesti käytetty "per 90 minuuttia" -lukuja, jolloin voidaan esimerkiksi vertailla erilaisia peliminuutteja pelaavia pelaajia keskenään. Viime aikoina myös jalkapallon puolella on virinnyt keskustelua siitä, olisivatko "per possession" -luvut kuningaslajissakin perusteltuja tai parempia.
Possession -ajattelua jalkapallossa on vastustettu muun muassa sillä syyllä, että hyvät joukkueet pitävät palloa enemmän, jolloin niiden luvut vääristyvät, mikäli käytetään "per 100 possessions" -lukuja. Käytännössä kuitenkin "per 90 minuuttia" -lukuihin vaikuttavat sekä "tehokkuus" (per possessions) että tempo (montako possessionia per ottelu). Possessions -tarkastelun voidaan siis tavallaan ajatella tuovan uuden näkökulman verrattuna "per 90" -tilastoihin.
"Per possession statistics help us to put all teams on an equal footing, no matter what tempo they play at."
Pelaajien osalta "per 100 possessions" on siinä mielessä reilumpi kuin "per 90 minuuttia", että pelaajalla voi olla täysin erilainen määrä mahdollisuuksia (=possessions) pallon kanssa kuin jollain toisella pelaajalla. Esimerkkinä pelaaja 1, jonka joukkueella on 100 possessionia / 90 minuuttia ja pelaaja 2, jonka joukkueella on 120 possessionia / 90 minuuttia. Lisäksi oletetaan, että molemmilla pelaajilla on 3 laukausta ja 0,4 maalia per 90 minuuttia:
Pelaajan 1 luvut ovat tässä tapauksessa samat kuin per 90 minuuttia, koska oletuksena oli 100 possessionia per 90 minuuttia (3 laukausta ja 0,4 maalia per 100 possessionia).
Pelaajan 2 luvut sen sijaan ovat merkittävästi erilaiset, kun tarkastellaan "per 100 possessions" -tilannetta:
3 laukausta / 120 * 100 = 2,5 laukausta / 100 possessions
0,4 maalia / 120 * 100 = 0,33 maalia / 100 possessions
Tilanne on pelaajan 2 osalta näin tarkasteltuna melko paljon heikompi, vaikka "per 90 minuuttia" tarkastelussa pelaajat olivat yhtä hyviä. Jos mietitään tilannetta, niin käytännössä laukauksia ja maaleja voi tulla vain mikäli omalla joukkueella on pallo hallinnassa (pl. omat maalit). Näin ajateltuna pelaajalla 2 on selvästi useampia mahdollisuuksia laukoa / ottelu ja sitä kautta tehdä maaleja kuin pelaajalla 1. Todellisuudessa asia ei tietysti ole aivan näin suoraviivainen, mutta "per 100 P" -tarkastelu tuo kuitenkin uutta näkökulmaa lukuihin.
Joukkueiden osalta pelitavalliset seikat voivat myös vaikuttaa melko paljon ottelukohtaisiin lukuihin. Käytetään esimerkkinä Veikkausliigakauden 2017 hyökkäysten määrää ja jakaumaa:
Taulukosta nähdään vasemmalla ensin lukemat per ottelu ja oikealla lukemat per 100 possessionia. Vihreällä taustalla olevat kuvaavat keskiarvoa suurempia lukemia hyökkäystyypeittäin. Esimerkiksi VPS:n "positional attacks" -määrä per ottelu oli selkeästi muita joukkueita alhaisemmalla tasolla, mutta kun vaihdetaan tarkastelu "per 100 possessioniin", VPS nouseekin keskiarvon yläpuolelle.
Seuraavassa taulukossa on sama tarkastelu, mutta tässä tarkastellaan laukauksia hyökkäystyypeittäin:
Tässä erot eivät ole yhtä suuria kuin edellisessä taulukossa. Sanoisin kuitenkin, että "per 100 P" -tarkastelun avulla pystytään paremmin analysoimaan joukkueiden pelitavallisia tendenssejä. Otetaan taas esimerkiksi VPS, jonka laukausten määrä oli ylivoimaisesti Veikkausliigan alhaisin (6,5 / ottelu). VPS:n "pitkien hyökkäysten" (positional attacks) -laukaukset olivat nekin liigan alhaisimmat. Kun korjataan lukuja pallonhallintajaksojen määrillä, tilanne muuttuukin jonkin verran. "Per 100 P" -tarkastelussa RoPS:lla on Veikkausliigan vähiten laukauksia pitkistä hyökkäyksistä ja myös JJK on käytännössä täsmälleen samoissa lukemissa VPS:n kanssa.
"Per 100 P" -tarkastelu tulee varmasti lisääntymään jatkossa. Siihen liittyy kuitenkin käytännön ongelmia (kuten miten possession on määritelty), joiden takia maiden ja liigojen välinen vertailukelpoisuus ja lukujen laajempi yleistyminen tulee varmasti kestämään vielä. Omassa Veikkausliigan InStat -aineistossa ei esimerkiksi ole ottelukohtaisesti joukkueiden possessioneiden määriä, joten pelaaja- tai ottelutasolle en pysty tätä samaa analyysiä nykyaineistollani viemään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti