Veikkausliiga-pisteet ja pelaajabudjetit 2011 - 2015

Tein tällä viikolla Twitteriin muutaman käppyrän pelaajabudjettien ja pistemäärien korrelaatioista. Havaintoni vuosien 2013-15 aineistosta olivat sen verran mielenkiintoisia, että päätin tarkastella asiaa vähän tarkemmin ja laajemmalla aineistolla. Huomasin kausien 2013-15 osalta, että palkkabudjetit selittivät melko huonosti Veikkausliiga-joukkueiden menestystä. Tämä poikkeaa merkittävästi esimerkiksi Valioliigasta, jossa eri lähteiden mukaan palkat selittävät suurimman osan kauden sijoituksesta ja pistemääristä (Lähteinä esim. Simon  Kuperin ja Stefan Szymanskin "Soccernomics" s. 14-15; "The size of their wage bills explained a massive 92 per cent of variation in their league positions" sekä 21st Clubin blogi-postaus (linkki: 21stclub), josta sain idean tähän koko tarkasteluun; "In the Premier League, the correlation between wage bill* and points across all teams is 82%"

Kuvassa on esitetty Veikkausliiga-joukkueiden pistemäärät sekä palkkabudjetti verrattuna keskimääräiseen (=mediaani) palkkabudjettiin kausina 2011-2015. Mediaanipalkkabudjetti on kunkin kauden keskimmäinen palkkabudjettihavainto. Mediaani toimii keskiarvoa paremmin, kun aineistossa on selkeästi muista poikkeavia havaintoja (=HJK). Esimerkiksi vihreät pallurat kuvaavat kauden 2011 Veikkausliiga-joukkueiden havaintoja (jokaisella kaudella 12 joukkuetta = 12 havaintoa). X-akselin luku 1 tarkoittaa, että joukkueen palkkabudjetti vastasi ko. kauden mediaanipalkkabudjettia, 1,5 tarkoittaa, että palkkabudjetti oli 1,5 -kertainen jne. Mitä ylempänä pallura on, sitä enemmän pisteitä joukkue sai ko. kaudella ja mitä enemmän oikealla, sitä korkeampi sen palkkabudjetti oli verrattuna keskimääräiseen.

Yleisimmin joukkueiden palkkabudjetit olivat 50-130 % mediaanipalkkabudjetista. Kuvassa katkoviivoilla on esitetty yksittäisten kausien lineaarinen regressio palkkabudjetin ja pistemäärien välillä. Yksittäisten kausien osalta palkkabudjetit selittivät pistemääriä hyvin vaihtelevasti, selitysasteiden (R2) ollessa välillä 0,24-0,66. Selitysastetta käytetään kuvaamaan miten suuri prosentuaalinen osuus riippuvan muuttujan vaihtelusta on mallin avulla selitettävissä. Tässä tapauksessa siis sitä, kuinka paljon palkkabudjetit selittivät pistemääriä. Koko aikajakson 2011-15 osalta selitysaste oli noin 0,34. Näin alhainen selitysaste viittaa siihen, että Veikkausliigassa palkkabudjeteilla ei ole ollut läheskään yhtä suuri merkitys menestykseen, kuin esimerkiksi Valioliigassa.

Vielä mielenkiintoisemmaksi tarkastelu menee, jos jätetään HJK kokonaan pois tarkastelusta. HJK on vuosina 2011-14 voittanut mestaruuden joka kaudella ja sen palkkabudjetti on ollut selkeästi Veikkausliigan suurin. Yllä olevassa kuvassa vain 6 palluraa on 1,5x mediaanibudjetin oikealla puolella ja näistä 5 palluraa on HJK:n (kuudes on JJK kaudella 2012).  

Kuvasta on nähtävissä lievä positiivinen korrelaatio palkkabudjettien ja pistemäärien välillä, mutta selitysaste on todella alhainen (0,09). Tarkasteluni ja menetelmäni eivät ole täysin vastaavia, kuin mitä mainitsemissani Valioliiga-tutkimuksissa, mutta tulokset ovat mielestäni silti erittäin selkeät: Veikkausliigassa palkat selittävät menestystä yllättävän vähän. 

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Ehkäpä Veikkausliiga-pelaajien markkina ei ole kovinkaan tehokas ja Veikkausliiga-joukkueet (pl. HJK) eivät ole kovinkaan hyviä käyttämään palkkabudjettiaan oikeisiin pelaajiin. HJK:n etu verrattuna muihin on sen vahva talous, sillä HJK pystyy maksamaan suurempia palkkoja ja etsimään pelaajia laajemmalta alueelta ja eri palkkatasoilta kuin muut Veikkausliiga-seurat. SJK on kahdella Veikkausliiga-kaudellaan onnistunut hienosti ja noin 1,35x mediaanibudjetillaan saavuttanut/saavuttamassa noin 60 pisteen tahdin.

Pisteiden hinta

Laskin joukkueiden keskimääräiset pisteiden hinnat, eli sen, kuinka monta euroa yksi piste maksoi pelaajien palkkoina (budjeteista johdettuna).

Kuvassa on Veikkausliigassa pelanneet joukkueet kausilta 2011-15 ja niiden keskimääräiset pisteiden hinnat aikajärjestyksessä (joukkueiden pelattujen Veikkausliiga-kausien määrä vaihtelee). Pisteen hinnan mediaani oli koko tarkastelujaksolla noin 11 500 euroa. JJK maksoi kolmella Veikkausliiga-kaudellaan selvästi kovimman hinnan pisteistään. VPS on heti sen edellä lähinnä kauden 2015 ansiosta (olen käyttänyt 2015 nykytahtia ennakoimaan koko kauden pistemäärää, ja tämä todennäköisesti hieman vääristää tilannetta verrattuna todelliseen kauden lopputilanteeseen). HJK:n pelaajabudjetti on ollut eri tasolla verrattuna muihin, joten huolimatta erinomaisesta menestyksestä, on pisteiden hinta ollut muihin joukkueisiin verrattuna melko korkea. HJK on toki viime vuosina rakentanut joukkuettaan Euro-otteluita varten, joten pelkkä Veikkausliiga-tarkastelu antaa väärän kuvan, sillä Euro-otteluista saatavat rahat ovat selvästi Veikkausliigassa liikkuvia rahamääriä suurempia. Tarkastelun halvimmat pisteet ovat toistaiseksi tämän kauden sarjanousijoilla HIFK:lla ja Ilveksellä. Myös Haka, Lahti ja Honka selvisivät keskimäärin alle 10 000 eurolla / piste.